Kysymyksiä elämästä

22. elokuuta 2016



Nyt ollaan kysymysten äärellä, joita useampi meistä on varmasti pohtinut. Useinkin, elämän eri reiteillä. Mistä kaikki lähti tämän kirjoituksen suhteen? Blogihaastesta hyvinkin. Nyt on pakko myöntää, että olen aika allerginen erilaisilla blogimaailman haasteille. Johtuu kenties siitä, että jokin valmis kysymysrunko sanelee kirjoituksen aiheen. Aika hölmö suhtautumistapa, tiedän kyllä. Tällä kertaa päätin kuitenkin tarttua Lemmin Starlight Blogger Award -tunnustuksen myötä tulleeseen haasteeseen. Siinä pohditaan varmasti monia meitä askarruttavia kysymyksiä. En toki lupaa vastauksia, jotka ratkaisisivat kysymykset yleispätevästi. Siihen ei taida kukaan pystyä. Jokaisen täytyy tutkia sydäntään löytääkseen omat päämääränsä, suunnistusvirheensä ja merkkipaluunsa. Yritän omalta osaltani parhaani. Kiitos Lemmille tunnustuksesta, on ihana kuulla, että oma blogi ansaitsee noston toisen blogissa.




Mistä olet kiitollinen juuri nyt?


Kiitollisuusaihetta on tullut punnittua enemmänkin kuluneen vuoden aikana. Huomaan saavani itseni ajoittain kiinni tunteesta, että sinnikäs tyytymättömyys asuu minussa. Kaikki olisi paremmin aina, jonkin suuntaa kääntävän mutkan kautta. Naapurin vihreä on aina loistokkaampi kuin oma. Olen kuitenkin oppinut, että itseään ruokkivan negatiivisen ajattelutavan tiedostaminen on ensi askel asenteen muuttamiseen. Sen myötä olen pyrkinyt keskittymään pienempiin etappeihin ja suhtautunut elämään matkana. Välillä mennään toki peruutusvaihteella, se on inhimillistä. Sivulauseiden ei kuitenkaan aina tarvitse alkaa sanalla mutta. Jokaisesta päivästä voi löytää jotain kiitoksen aihetta, ei asioiden tarvitse olla niin valtavia ollakseen tärkeitä. Huonona päivänä yksikin kiitoksen aihe voi pelastaa päivän. Mikäli unohdan sen, työparini kyllä muistuttaa ja tönäisee takaisin tien valoisammalle puolelle. Kiitos siitä. Alla päällimmäiset tämän hetken kiitollisuuden aiheista.

Terveys. Satunnaisia vaivoja tulee ja menee, mutta muuten kaikki on aika hyvin. 
Kanssa-asukki, jonka kanssa elämä maistuu hieman hauskemmalta.
Ystävät läheltä ja kaukaa, joiden kanssa palaset vain loksahtavat kohdilleen. Vuodesta toiseen.
Perheen tuki, kun mäet ovat toisia jyrkempiä.
Blogi, jota saan kirjoittaa ja kehittää sekä innostua siitä aina uudelleen.
Inspiroiva työ, jossa ei ole koskaan kahta samanlaista päivää.
Kaunis koti hyvällä sijainnilla, jonka saan jakaa kanssa-asukin kanssa.
Kulttuuri ja musiikki, joka täyttää kiitettävästi kalenterini.




Tänään olen myös kiitollinen siitä, että...

 kanssa-asukki oli laittanut tälle päivälle eväät valmiiksi.
sain aamulla kyydin töihin.
moni asia eteni töissä kohti seuraavaa vaihetta.
työtiimini on mahtava.
olen malttanut olla koko päivän ilman herkkuja.
huomaan, että hiukseni ovat vahvistuneet ja kasvaneet pituutta.
saan kirjoittaa tämän kirjoituksen.
illalla saan rentoutua leffan äärellä kotisohvalla.





Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi, jos pystyisit?


Jossittelu on asia, joka harvemmin tuottaa tulosta. Mikäli sorrun siihen, kanssa-asukki muistuttaa kyllä asiasta. Olkoon mennyt elettyä elämää. Olen ollut aina sitä mieltä. En kiellä, että haikailemiseen ei olisi helppo sortua. Olen itsekin katsonut kaiho mielin taakse päin joidenkin käännekohtien suhteen. Se, mihin kuitenkin kannattaa keskittyä on ottamaan opikseen menneestä. Sen sijaan, että keskittyisi siihen, mitä olisi voinut tapahtua. Jos jotain oikein kovasti haluaa, tulevaisuudesta löytyy kyllä keinot asian saavuttamiseen. Myönnän, että moni asia on saattanut jälkikäteen harmittaa, mutta en silti muuttaisi mitään. Jos jokin asia vietäisiin pois tai korvattaisiin elämäni taipaleelta, uskon, että en olisi enää se, joka nyt olen. Valinnoilla on aina kaksi puolta. Joskus lopullinen päämäärä tarvitsee toteutuakseen kiertoreittejä. Ne eivät ole aina mieluisia, eivät edes helppoja. Toisiaan reitti on loistelias, mutta saavutus pettymys. Toisinaan tie on kevyt ja saavutus ansaittu voitto. Kaikilla valinnoilla on kuitenkin yhteistä se, että kokonaisuutta ei voi nähdä, ellei ole kulkenut koko matkaa.




Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?

Uskon, että elämän tarkoitus on meissä jokaisessa sisäänkirjoitettuna. Ei ole yhtä ainutta tarkoitusta, jonka muotissa kaikkien tulisi elää. Jokaisella on omat päämääränsä, joita tavoitellaan ja joiden myötä haetaan sisältöä ja tarkoitusta elämälle. Valitettavasti niin pahassa kuin hyvässä. Elämän tarkoitus on itselleni elää luontoa ja toisia eläviä olentoja kunnioittaen. Se on valinta jakaa arkeani ihmisten kanssa, joista todella välitän. Se on kaipuuta kasvaa ihmisenä, kehittyä, tulla taitavammaksi, mutta myös tarve laittaa hyvää kiertoon niin tekojen kuin osaamisen osalta. Elämän tarkoitus on välittämistä. Ei vain kiinnostusta sen suhteen, mitä oman navan ympärillä tapahtuu. Se on myös kunnioitusta ja syyseuraussuhteita. Sitä, että uskaltaa elää, kokea, haaveilla, mutta puuttua myös epäkohtiin. Niin sisäisiin kuin ulkoisiin. Elämän tarkoitus on jotain, minkä suhteen toivoo olevansa rikas, kun katsoo taaksepäin ennen viimeistä matkaa.




En jatka haastetta tai haasta erityisesti ketään mukaan. Haasteeseen saa toki tarttua.
 Suosittelen jopa sitä, sillä joskus on hyvä miettiä asioita hieman pintaa syvemmältä.

Misorella


I neulepaita Vero Moda I legginssit Cypershop I saappaat Ten Points I laukku Olympus I

Seuraa blogia INSTAGRAMISSAFACEBOOKISSA ja BLOGLOVINISSA.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti