Kuussa tuulee

24. heinäkuuta 2016



Ilta-aurinko lämmitti, vaikka mereltä kantautuva tuuli lennätti hiussuortuvia ja sai vetämään jo takin päälle.  Hymyilytti. Siinä me istuttiin, melkein kylki kyljessä. Serkku ja minä. Joka kesäisellä vakiopaikalla Lauttasaaren rantakallioilla ihastellen kuinka taivas värjäytyi hiljalleen vaaleanpunaiseksi. Nostimme sen kunniaksi laseissa helmeilevää kuplivaa. Ei tainnut kumpikaan meistä arvata, millaista taivaan taikaa oli tulossa taivaanrannan täydeltä. Kohti seuraavaa päivää laskeva aurinko värjäsi taivaan ja aaltoileva vesi muuttui sen hehkussa punaiseksi.

Vieressä isosiskon veroinen serkkutyttö, jonka seurassa maailmasta tulee aina hieman parempi paikka. Kuulumiset vaihtuivat samalla, kun liekehtivän taivaan väriskaala tavoitteli täydellisyyttä. Niin moni asia häilyy ihmisen elämässä. On aika huikeaa tietää, että yksi asiaa tulee pysymään aina. Sielunsisko. Viime kesänä tartuin samaa naista kädestä kiinni Provinssin päälavan edustalla. Lavalla soitti Haloo Helsinki.

Elli lauloi ”Tartu kädestä käteen, laula sielusta sieluun. Kasta varpaat kylmään veteen, hyppää täysillä Joutsenlauluun. Sillä sinä ja minä, niin elävinä. Pystymme kuulemaan, jos kuussa alkaa tuulemaan.” Meidän biisi, siitäkin huolimatta, että se voi olla toiseen korvaan rakkausbiisi. Se on musiikkia lyriikalla, johon kiteytyy myös serkkuus ja yhteiset seikkailut. Sielusta sieluun niin kauan kuin katsotaan samaa aurinkoa.










Misorella

6 kommenttia :

  1. No wau mitä valoja ja kuvia! <3 Nyt aiheutit kyllä korvamadon. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii. Täällä luukutan Haloo Helsinkiä. <3
      Mukavaa alkavaa viikkoa.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Ihana kuulla, oli kenties tämän kesän komein auringonlasku. :)

      Poista
  3. Uskomattoman kauniita kuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskomattamon kaunis ilta, kiitos. <3
      Ihanaa viikonloppua. :)

      Poista