Kun kalenteri on täynnä

13. maaliskuuta 2016



Olin pitkästä aikaa viikonlopun Lahdessa äidin luona. Olin niin poikki viikosta, että en kampaajakäyntiä lukuun ottamatta sopinut muita tapaamisia. Keskityin herkutteluun ja nukuin melkein 12 tuntisia yöunia.

On jo maaliskuu. Kalenteri kertoo, että viime Lahti vierailu oli tammikuun alkupuolella. Alku vuoden hektinen tahti ei ole hidastunut. Viikkonumerot ovat vaihtuneet kalenterissa tänä vuonna nopeammin kuin koskaan. Välillä tuntuu, että arki on niin tapahtumarikasta, että on vaikea löytää aikaa kahden kaupungin välillä.

Silloinkin, vaikka toiseen ei ole ihan mahdottoman pitkä matka. Olenko ainut, josta tuntuu, että kalenteri täyttyy ihan huomaamatta. Sen myötä täytyy tehdä valintoja, eikä joka paikkaan voi venyä, vaikka haluaisikin.




Sitä tietää olevansa aikuinen, kun kalenterista löytyy yhteinen aika ystävän tai ystävien kanssa vasta monen viikon tai pahimmillaan kuukausien päästä. Yhteisen ajan sopiminen samassa kaupungissa, saati sitten kahden kaupungin kohtaamisessa ei ole aina helppoa.

Aikatauluja määrittävät työvuot, parisuhde, perhe, omat ja lasten harrastukset sekä muut menot. Hetkeen tarttuminen spontaanisti on välillä haastavaa, kun liikkuvia tekijöitä on pelissä monta. Onneksi joskus myös toisin päin, näen ensi viikolla kahta ystävää pidemmän tauon jälkeen. Tapaamisetkin löysivät paikkansa kalenterista lyhyellä varoitusajalla.




Elän hektistä arkeani Helsingissä. Joskus on myös ihana vain olla viikonloppu omassa kotikaupungissa. Käydä museoissa, syömässä ja tehdä blogikuvauksia. Lahti jää valitettavasti usein kakkossijalle ja sen myötä myös ihmiset siellä. Se ei tarkoita kuitenkaan, että he olisivat vähemmän tärkeitä.

Uskon siihen, että välimatka ja erilaiset elämäntilanteet eivät ole esteitä. Hyvät ihmissuhteet kestävät, vaikka välillä olisi taukoakin. Ensi viikonloppuna odotan ystävää kylään Lahdesta. Kampaajani kiteytti perjantaina hyvin kahden kaupungin välillä elämisen. On totta, että liikenteen ei tarvitse olla yksisuuntaista. Meillekin voi tulla kylään, toisestakin kaupungista.



I toppi Mango I kauluspaita kanssa-asukin I housut H&M I kengät DinSko I



P.S. Ilkka Suppasen näyttely Designmuseossa 27.3.2016 asti.
Lisätietoa näyttelystä löydät täältä.

Misorella

6 kommenttia :

  1. Tiedän niin tuon tunteen, kun kalenteri täyttyy. Itse olen nyt pyrkinyt vähentämään iltajuoksuja. Ihana tuo sun asusi. Kokonaisuus on niin magee ja sopii tuohon kuvausympäristöön ihan täydellisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän niin tunteen, kun pitäisi ja haluaisi olla monessa mukana. :) Asu oli aika spontaani yhdistelmä. Kiva, että se miellyttää muidenkin silmää.

      Poista
  2. Itselläni on ollut taas tuhottomasti aikaa mutta matkustelu kielletty - ei olla joulun jälkeen päästy "kotiin" ja harmittaa. :/ Hauska asu monine kuoseineen ja ihana valkoinen lokaatio! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjaa, että alku vuosi on ollut niin jännityksen täyteinen ja olosi on ollut huono. Ihana kuitenkin, että uusi tulokas on viihtynyt kyydissä pidempään kuin ensin ilmoitteli itsestään. Nyt vain odotetaan uutta prinsessaa taloon. :) Halaus! <3

      Poista
  3. Ihanat housut! Tosi kaunis asu muutenkin, sopii siulle hurjan hyvin. :) Aikatauluja aikataulujen perään on ollut täälläkin, onneksi tuo loma katkaisi vähän arkea. Jospa se tästä, alkuvuosi on tosiaan mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, loma tekee aina hyvää! Emmin ensin housujen kuosin kanssa, mutta päätin olla rohkea ja kantaa ne ylpeydellä. :D

      Poista