Liian vähän unta

11. lokakuuta 2015



Terveiset Lahdesta kaivattujen asioiden parista! Täällä maistuu teen kanssa äidin leipoma kääretorttu raparperihillolla ja Pinja-kissa on ehtinyt laittaa jo päälle kehräysmoottorin. Voisin kirjoittaa kuulaista syyspäivistä ja siitä miten kylmältä tuntuu, kun pieni pakkasen poikanen puraisee aamulla ulko-ovesta lähtiessä, mutta sen sijaan kerron rehellisesti mikä tämän hetken olotila on. Mistään kovin vakavasta ei ole kyse, mutta silti on todettava, että tällä hetkellä yhden naisen orkesteri on epävireessä.

Olen pitänyt viime päivät hiljaiseloa blogin puolella, sillä univelkaisen energiatasot eivät ole riittäneet uusien valokuvien ottamiseen ja tekstien tuottamiseen. Hassua miten suorittaja minussa tuntee huonoa omatuntoa siitä, että en ole luonut tänne mitään uutta. Samaan aikaan yritän opetella olemaan itselleni armeliaampi. Silloin, kun siltä tuntuu, täytyy levätä. Havahduin siihen ajatukseen, että olen painanut pitkään rehvakkaasti kaasua rauhoittavan jarrun sijaan.

Nyt tuntuu siltä, että tietty raja on ylitetty liian monta kertaa lykäten lepoa siihen kuuluisaan ”sitten joskus” hetkeen. Kaikkihan sen tietää, että sitä hetkeä harvoin tulee koskaan. Yritän muistuttaa itselleni, että olen herkkä ja hektinen meno tarvitsee rinnalleen omaa aikaa ja tilaa, eikä siinä ole mitään pahaa. Tarvitsen myös, kuten kuka tahansa, rentoa olemista ja ennen kaikkea riittävästi unta. Olen siirtänyt tuon tunteen syrjään ja syyllistänyt itseäni lisää, mikäli en ole jaksanut väsyneenä tehdä kaikkea To do -listalta.




Arki ei voi olla aina ihanaa poutapäivää ja vaaleanpunaisia pilvenhattaroita. Sen myötä tämän blogin kirjoittajakaan ei voi aina syleillä elämää ja nähdä seikkailuja joka kulman takana. Sen sijaan, että sulkisin teidät ulkopuolelle ja katoaisin vaikeuksien koittaessa, päätin antaa itselleni luvan kertoa myös täällä, ettei aina mene hyvin. Seikkailijankin täytyy joskus purkaa kokemaansa, mutta myös levähtää, jotta voi virittää aistit täyteen valppauteen.

Syksyn melankolia on ollut vieraanani jonkin aikaa. Olen ruokkinut sitä ja pitänyt siitä hyvää huolta kestimällä sitä kiireellä ja vähiin jäävillä yöunilla. Toivon, että melankolia vaihtaisi pian maisemaa, sillä se on haastava vieras. Ensimmäinen iso epäkohta omassa arjessani, mihin on pakko tehdä muutos, on riittämätön yöuni. On ihan ok olla siipi maassa, jos siltä tuntuu, mutta on ihan turhaa kyntää syvissä vesissä liian vähät yöunet painolastina.

Olen mennyt viikkoja puolitehoilla liian vähäisten yöunien saattelemana. En pidä siitä hitaaksi käyneestä naisesta, joka hukkaa luovuuden ja mielikuvituksen tehden vain pakollisen selviytyäkseen päivistä. Tila on toki itse aiheutettu ja sen takia koko juttu tuntuu täysin naurettavalta, vaikka huumorin kukka ei kuki.



Kuvat / Minna
Editointi: Misorella


Kaikki varmasti tietävät sen fiiliksen, kun kaikki tuntuu väsyneenä saavuttamattomalta, ajatus takkuaa ja tekemisestä puuttuu vire. Sen tiedon nojalla ei voi kuin ihmetellä, miten voikaan olla niin vaikea säännöllistää ja aikaistaa omaa unirytmiään. Tosiaasia on kuitenkin, että 4-6 tunnin unilla ei lennetä korkeissa mielenmaisemissa.

Nyt on otettava itseä niskasta kiinni ja aikuisen naisen on aloitettava unikoulu elämänlaadun parantamiseksi. Sanon itselleni, että iltamyöhään valvotut tunnit eivät ole tehottomuudessaan tavoittelemisen arvoisia, mutta sen sijaan virkeämpi ja valoisampi arjen taivaltaja on hyvä päämäärä. Olen ottanut ensimmäisen askeleen ottamalla rentoja hetkiä iltoihin jatkuvan suorittamisen sijaan. Seuraava askel on moikata untentuojaa totuttua aikaisemmin.

Mikäli teiltä löytyy hyviä vinkkejä unirytmin metsästykseen, niitä otetaan mielellään vastaan! 
Omia kokemuksia saa toki myös jakaa, jos sieltä löytyy kanssakokijoita asian ääreltä. 

Misorella

14 kommenttia :

  1. Minulla ei valitettavasti vinkkejä, kun olen luonnostaan hyväuninen ja nukun ihan järjettömästi :) Mutta riittävä uni on ihan varmasti kaiken hyvän olon perusta, joten toivottavasti saat rytmistä kiinni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet onnekas unenlahjojesi suhteen! Laadukas ja riittävä uni on niin tärkeää, ihana, että vietät yösi hyvin nukkuen. Kiitos tsempistä! :)

      Poista
  2. Siinäpäs olikin paljon tuttua asiaa. Mä niin ymmärrän sua.

    Uniasioista sen verran että suosittelen ottamaan magnesiumia iltaisin, välttämään sokerin syöntiä ja kahvin juontia iltapäivästä eteenpäin ja jättämään päiväunet väliin jollei uni meinaa illalla tulla. Sängyssä pötkötellessä on hyvä keskittyä hengittämiseen ja joka paikan rentouttamiseen hengityksen tahtiin varpaista nenänpäähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Ihanaa, että löytyy kohtalotovereita! Ei sillä, että se olisi jotenkin ilahduttava asia etteivät muutkaan nuku riittävästi.Sokerihiiri on kyllä käynyt täällä kylässä liian usein, kun lohtua on haettu mm. karkkipussista. Siitä seuraava olo onkin sitten jo ihan oma tarinansa. Kahviakin tulee juotua kellon kanssa kilpaa. Kai se on siirrtyttävä takaisin siihen elämäntapaan, johon kuuluu kahvi vain aamupalan seuralaisena. Tuo rentotumisharjoitus menee heti tänä iltana kokeiluun! Tsemppiä sinnekin uuteen viikkoon! <3

      Poista
  3. Liuan vähäinen uni ja unettomuus, liian tuttua. :( Me ollaankin puhuttu millä keinoilla sitä olen itse taltuttanut, nyt olen siinä tilanteessa etten tekis muuta kuin nukkuisi, mahan kasvatus on aikamoinen unilääke! Tsemppiä tuhannesti, pidä yöunista kiinni! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsi, Katja, mulla on sua ikävä! <3 Koskahan meidän tiet kohtaisi! Tiedän, että sielläkin on ollut rankkaa, kun unta ei ole riittänyt. Ihana kuulla, että tuo masuasukki vie untenmaille. Mietin sinun sanojasi siitä millaisen unettomuus tekee ihmisestä. Tällä hetkellä tuntuu kuin katsoisi samaan peiliin. Ilta kerrallaan! Oppia voi niin monia asioista, otetaan tämä sen kannalta. Hyvää alkavaa viikkoa! :)

      Poista
    2. Voi niin täälläkin sinua! <3 Ensi viikolla messuilla, tuletko? Laita vaikka fb:ssa viestiä! Juu, mullehan ei riitä edes yöunet + 2 tunnin päikkärit nyt, vähän liiankin tehokasta tämä. :D Parempaa uutta viikkoa!

      Poista
  4. Kuulostaa täydellisen tutulta. <3 Muista levätä ja yritetään irrottautua jatkuvasta syyllisyydestä ja huonosta omastatunnosta, kuluttavat liikaa moiset tunteet. Nämä kuvat ovat todella ihania, ihania kuten Sinä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kohtalotoveri! Kuvat otti ihana ystäväni. Niinhän se on ettei tekeminen valitettavasti lopu tekemisellä. Väännän itselleni rautalangasta, että tekemisen laatu kuten myös elämänlaatu kärsii jatkuvasta suorittamisesta. Pitää olla vastapainoa kiireelle ja päämäärille. Oppia ikä kaikki! Ihanaa alkavaa viikkoa ja tsemppiä messubloggaajalle! <3

      Poista
  5. Ihanat kuvat. Joo toi liian vähän unta kuulostaa niin minulta. Pitäisköhän jotenkin I love me messujen jälkeen oikeasti yrittää miettiä tätä uniasiaa... muutenhan tulee seinä vastaan jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maiju, pitäisi! Olet ihanan energinen ja menet ilolla eteenpäin. Tiedän, että nautit olla menossa mukana ja saat siitä myös voimaa. Välillä tosin hirvittää tahti, jolla kiidät eteenpäin, jos näin saa sanoa. Opetellaan molemmat löytämään tasapainoa, joka sopii omiin lähtökohtiin, eiks jee! Mä menen nyt lukemaan sun messuvinkkisi, kun sellaisesta huomasin vinkkiä Instassa. :) Tsemppiä sinullekin kiireiseen messubloggaajan viikkoon! <3

      Poista
  6. Valitettavasti minulta ei vinkkejä löydy unirytmin tasaamiseen, mutta jos niitä tänne tulee, otan itsekin kiitollisena vastaan. Tiedän tasan tarkkaan, mitä zombiena vaeltaminen ja suorittaminen on.
    Ja myös sen armottomuuden, miltä tuntuu, kun blogiin ei jaksa eikä ehdi päivitellä.
    Silti - yritetään olla itsellemme armollisempia.
    Hollolassa ja Lahdessa olin minäkin äidin luona latautumassa - nyt jo kotona.
    Blogissani odottaa sinua haaste - ja sinulle erityisesti sanon: no stress at all <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lady vertaistuesta ja haasteesta! On totta, että sitä on ihan liian usein kohtuuton itseään kohtaan. Sanon välillä kanssa-asukille, että en vaadi muilta yhtään enempää kuin itseltäni ja se on kuulema aika paljon se. Oppimisen paikka siinäkin. Ihanaa viikon alkua ja tsemppiä sinullekin unimaailman asioiden suhteen. <3

      Poista