Huhtikuun kauneussuosikit

29. huhtikuuta 2015



Tässä kuussa on hoidettu ihoa niin sisäisesti kuin ulkoisesti ja oltu hellävaraisia hiuksille.


  

Aqua Oleum -manteliöljy

Kylmäpuristettu Aqua Oleum -manteliöljy on ollut luottotuotteeni vuosia. Siitä on jo isompi loikka kellon juoksemaa, kun ystäväni kertoi kosteuttavansa ihoaan kosteusvoiteen sijasta manteliöljyllä. Sehän oli sitten menoa, kun kuulin käyttökokemuksista, joiden mukaan öljy todella ravitsee ja hoitaa kuivaa ihoa. Kauneudenhoitotuote on vakuuttanut minut kerta toisensa jälkeen ihan omassakin käytössä.

Säännöllisen käytön ansiosta iho muuttuu ihanan pehmeäksi, eloisammaksi ja kimmoisaksi. Kuluneena talvikautena pintakuivuuteen taipuvainen ihoni on kiittänyt erityisesti saamastaan huomiosta. Manteliöljy on kevyttä ja imeytyy nopeasti. Se ikään kuin häviää ihoon, eikä jätä sille epämiellyttävän tahmeaa pinta tai kalvoa. En tiedä kuvittelenko vaan, mutta kosteutus tuntuu myös pitkäkestoisemmalta kuin voiteiden tai emulsioiden kanssa.

Tuntuu, että suihkussa käynti ei vie kosteutta iholta sen jälkeen, kun manteliöljystä on tullut osa rutiineja. Hankalatkin kohdat, kuten polvet ja kyynärpäätkin pysyvät ihanan pehmeinä. Öljy sopii kaikille ihotyypeille ja myös perheen pienemmille. Vinkki: öljy sopii loistavasti kynsinauhojen hoitamiseen (hyvä muistutus itsellenikin osaksi nukkumaanmenorutiineja).




invisibobble-hiuslenkit

Näitä hiuslenkkejä on hehkutettu siitä lähtien, kun ne tulivat markkinoille. Pakko se on itsekin todeta: invisibobble-hiuslenkit ovat täyttä rakkautta! Itseltäni niitä löytyy kahdessa värisävyssä: Crystal Clear ja Candy Pink. Ai, mikä niistä tekee niin erityisen hyviä tavallisiin hiuslenkkeihin verrattuna?

Ne ovat erittäin hellävaraisia hiuksille, ne eivät löysty päivän aikana hiuksissa ja kaiken lisäksi niistä ei jää painautumia hiuksiin. Hellävaraisuus perustuu siihen, että niissä ei ole metalliosia tai liitoskohtia, jota vahingoittaisivat hiusten pintaa tai takertuisivat kiinni niihin. Se, että painaumia ei synny, perustuu siihen, että puhelinlankaa muistuttava muotoilu jakaa hiuksiin kohdistuvan paineen tasaisesti.

Kiinnitys on napakka, mutta jättää silti hiuksille tilaa ilman kiristävää tunnetta. Hiuslenkkien sanotaankin lievittävän myös päänsärkyä, jota saattaa ilmetä hiuksia kiinni pidettäessä. Hiuslenkit eivät myöskään kastu urheillessa, sateessa tai vesileikeissä rannalla. Katkenneita hiuksia tai ponnarin mukana lähtevistä hiuksista ei ole myöskään tarvinnut kärsiä näiden kanssa. 




Ladyvita Beauty -ravintolisä

Ladyvita Beauty -ravintolisä lupaa ylläpitävänsä ihon, hiusten ja kynsien terveyttä. Biotiini, sinkki ja merilevä edesauttavat ihon hyvinvointia ja lisäksi merilevä ravitsee hiuksia ja vahvistaa kynsiä.  Kaikkien ravintolisien kanssa tulee toki muistaa, että ne eivät korvaa monipuolista ruokavalioita tai terveellisiä elämäntapoja. Itse koen, että tämän sisäisesti vaikuttavan kauneustuotteen hyviä seuraamuksia ovat hieman vahvemmat kynnet. Ne, kun ovat olleet huonokuntoisuudessaan iän ikuinen ongelmani (lue liuskottumista ja katkeilua).

Mikäli, jollain on antaa lisää muita hyviä kynsien vahvistusvinkkejä, niitäkin otetaan kiitollisina vastaan! Olen myös todennut, että jouduttuani olemaan pidemmän aikaa itselleni tärkeitä Nimue-tuotteita, tämä ravintolisä on pitänyt ihoni yllättävän heleänä ruokavalioni ohella. Tiedä tuota onko ollut vain manteliöljyn ansiota, että vartalon ihostakin on tullut parempi, vai onko näillä tableteilla ollut myös osuutta asiaan.

Kertokoon se jotain, että itselläni on jo neljäs paketti menossa ja ainakaan en koe näistä olevan mitään haittaa. Ravintolisä EI sisällä ainesosia maidosta, gluteenipitoisista viljoista, sokereista makeutusaineita, aromi- tai säilöntäaineita. Suositeltu annostus on kolme tablettia vuorokaudessa.

Lisätietoa tuotteista:
Ladyvita Beauty -ravintolisä

Aikaisemmat kauneussuosikit-postaukset löydät täältä.
 
Misorella

Bloggers' Inspiration Day

26. huhtikuuta 2015



Lauantaina vietettiin Indiedaysin Bloggers' Inspiration Dayta Helsingin kattojen yllä Maxinessa. Bloggaamisen yksi parhaimpia puolia ovat ehdottomasti ihmiset, joita olen tavannut sen myötä! Aika vierähti siivillä hauskassa seurassa ja mukaan mahtui muutama uusikin tuttavuus.

Inspiraatiopäivästä kertyi kotiin viemisiksi kattava goodiebag, jonka sisältöä pääsen testailemaan kevään mittaan. Tapahtuma oli hyvin viihtyisä, tosin eräs epäkohta harmitti. Kauniisti esille laitettua naposteltavaa oli kyllä tarjolla, mutta ruokarajoitteiset oli unohdettu täysin.

Hyvän mielen piti kuitenkin yllä kohtaamani blogisiskot. Muutaman kanssa ollaan tultu tutuiksi blogien kommenttibokseissa, mutta kasvotusten ei ole aiemmin tavattu. Onneksi sekin asia on nyt kohdillaan! Joistakin blogitutuista on tullut läheisempiä, yksi heistä on muotitoimittaja opiskelukaverini Katja. Näin aikuisiällä harvemmin ystävystyy tai tutustuu uusien ihmisten kanssa, joten koen blogimaailman mukanaan tuomat ihmiskontaktit hyvin tärkeiksi.



Menossa mukana mm. nämä ihanat blogisiskot:
Kristallikimara /Mysterious M

Kiitos mukavasta seurastanne! ❤ 

Bleiseri H&M
Toppi Seppälä
Jeggingsit Pieces
Korvikset TitiMadam

P.S. Voit seurata blogiani myös Instagramin, Facebookin, Blogilistan ja Bloglovinin kautta.

Misorella

Farkkupaita

24. huhtikuuta 2015



Farkkupaita pääsi ulkoilemaan ensi kerran eilen illalla, kun suuntasimme serkun kanssa kuulemaan Jenni Vartiaista Alasti-klubille. Klubiteatterin, LeBonkin tiloissa, järjestämä tilaisuus piti sisällään artistin haastatteluosuuden ja akustisen keikan.




Menneisyyteeni on jäänyt jo monta Jennin keikkaa, mutta tämä taltioitui mieleen varsin ainutlaatuisena. Oli mielenkiintoista kuunnella tarinoita biisien takaa, hauskoista sattumuksista ja ajatuksia luomisen tuskasta ja ilosta.




Olin haltioitunut, kun kuulin Jenniä ensimmäistä kertaa ilman bändiä vain kitaran säestyksellä. Minut tuntien arvata saattaa, että hanat aukesivat illan aikana useammin kuin kerran. Kyllä voi mimmillä olla upea ääni!




Niin ja tarvitseeko sitä edes sanoa ääneen: ne itselleni rakkaat biisien sanoitukset! Alasti-klubi on mielestäni varsin nerokas nimi. Se kuvaa hyvin sitä, miten illan setti toi yleisön lähemmäs artistia ja antoi tuntuman kuin olisi päässyt pintaa syvemmälle.

Farkkupaita Cubus
Jeggingssit Pieces
Kengät IvanaHelsinki (vanhat) 

Hyvää viikonloppua muruset!

Misorella

Vihersmoothie

23. huhtikuuta 2015



Tykätty ja inhottu, mielipiteitä jakava ja ehkä kenties juuri eniten ennakkoluuloihin törmäävä välipala, sellainen on vihersmoothie. Itse olen tykästynyt niihin kovin. Klorellajauhekin on taas löytänyt paikkansa ruokavaliostani osana smoothiejuomia.

Klorella on yksisoluinen makeanveden levä, joka pitää sisällään mm. runsaasti vitamiineja, mineraaleja, amino- ja rasvahappoja ja lehtivihreää. Se auttaa mm. parantamaan ruoansulatusta ja poistaa kehosta myrkkyjä. Tiesitkö muuten, että klorella sisältää 60 % proteiinia? Klorella on myös mainio kalsiumin ja raudan lähde.

Klorellan käyttö kannattaa aloittaa pikkuhiljaa, jotta elimistö tottuu siihen. Tällä hetkellä lisään yhden teelusikallisen smoothien sekaan. Tottuneemman käyttäjän suositus on 3 g päivässä, joka vastaa vajaata ruokalusikallista.

Olen kokenut, että klorellan saa mukaan päivittäiseen ruokailuun helpoiten juuri smoothien seassa. Omissa vihersmoothie variaatioissani ainekset hieman vaihtelevat, mutta tässä yksi suosikkini.

Puhdistava vihersmoothie yhdelle

1/2 ananas (tuore)
Pinaattia (pakaste)
1/2 avokado 
1 tl klorellajauhetta
Sitruunamelissan lehtiä
2 dl vettä (+ kookosvesijauhetta)

P.S. Välillä käytän ananaksen tilalla omenoita. 
Pinaatin sijasta voi käyttää mm. lehtikaalia.

Misorella

Tyynyillä olohuoneen sisustuksesta yhtenäinen

21. huhtikuuta 2015



Koti alkaa hiljalleen näyttää ihan kivalle. Olohuoneeseen voi jo päästää jonkun ulkopuolisenkin kurkistamaan. Valitettavasti resursseja ei ole samassa suhteessa kuin sisustusintoa, joten maltilla edetään ja suunnitellaan. Onhan siinä se hyvä puoli, että ei tule ostettua turhia heräteostoksia.




Kanssa-asukin isoisoisän tuolit ovat verhoiltu kauniin petroolinsinisiksi ja ovat sisustuksen katseenkiinnittäjiä. Vähän aikaa sitten meille kotiutui myös uusi sohva, joka kaipasi veroisensa sohvatyynyt seurakseen. Ne pinkit saivat palata takaisin sinne mistä tulivatkin, eli makkariin. Halusin, että tyynyissä toistuu huoneen värisävyt ja ne ikään kuin yhtenäistäisivät tilan.




Vanhana hamstraajana olen opetellut vetämään jarrut pohjaan sellaisen sisustustavaran suhteen, jonka hankkisi vain ostamisen ilosta. Viimeisten kahden muuton yhteydessä olen laittanut paljon turhaa tavaraa kiertoon.

Pelkistetty tavaran määrä ja taulut tilaa kuvittamassa miellyttävät tällä hetkellä omaa silmääni erittäin paljon. Jotain persoonallisia jujuja tuonne voisi vielä sijoittaa sekaan. Sehän sisustamisessa on niin kivaa, että siinä ei voi koskaan olla valmis. Tärkeintä on, että tämä asunto alkaa tuntua yhä enemmän kodilta.

Misorella

Kevät tuli vaatekaappiin

18. huhtikuuta 2015



Myönnetään! Hämmästyin itsekin. Nimittäin värisaldoa, joka koreili rekissä vaateostosten myötä. Taitaa olla jo saavutus meikälikalle, kun rivistä ei löydy kuin ripaus mustaa. Olo on kuin hyvä haltiatar olisi käynyt kylässä loihtimassa kevään vaatekaappiin.

Karderoobin täydennystaiasta saa kuitenkin antaa osittain krediittiä äidille. Sellaisia ne ovat, äidit, auttamassa pyyteettömästi, kun sitä tarvitaan. Olen jo pitkään haaveillut farkkupaidasta.

Sellaisesta sopivan vaaleasta, joka on kiva yhdistää farkkujen tai samaa matskua olevien shortsien kaveriksi. Bleiseriosasto kaipasi päivitystä kevääseen sopivalla raikkaan rennolla bleiserillä. Jo toinen perättäinen juttu millä yllätin itseni: siinä on raitaa.




Kaipasin jo viime suvena pitsitoppia osaksi kesäpukeutumista, mutta heräsin silloin liian myöhään mielitekooni. Muut olivat jo nimittäin tehneet sen, mitä minä vasta suunnittelin. Nyt olin ajoissa ja toppi odottaa kanssani malttamattomana kesähelteitä.

Se sai henkariseurakseen pari vaaleaa toppia leikittelevillä yksityiskohdilla. Ne hankin käytettäväksi sellaisenaan tai sitten pilkistämään neuletakin tai bleiserin alta. Viimeisenä, mutta ei huomiota vaille jäävänä, musta trenssi.

Monta vuotta olen päättänyt ostaa mustan takin, mutta olen aina hairahtanut matkalla ruskean tai beigen suuntaan. Hilkulla oli nytkin, sillä sovittelin trenssiä myös kirkkaanpunaisena. Enpäs mennyt lankaan, tällä kertaa!




Raitableiseri H&M
Pitsitoppi Seppälä
Trenssi Vila
Farkkupaita Cubus
Vaalea roosa toppi Object
Mustavalkoinen toppi Seppälä
Henkarit Clas Ohlson

P.S. Onko sinulla jotain kevätkesän must have -haaveita,
jotka ovat harkinnassa tai jo hankintalistalla?

Misorella

Erityisherkkyydestä - aistia, kokea, tuntea ja reagoida

16. huhtikuuta 2015



Hämmästellessäni sitä, miten täydellisiä muotoja luonto kätkee moninaisuuteensa ja leikkiessäni kuvankäsittelyn kanssa, jäin miettimään sanaa herkkyys. Se on ollut mielessäni viime aikoina usein. Pyörittelin ajatusta mielessäni: herkkä kokemaan, aistimaan, tarkkailemaan, tuntemaan ja reagoimaan. Herkkä ihminen. Kirjoitin helmikuussa myönteisen ajattelun voimasta ja sivusin aiheen ohella sitä, että koen olevani usein erityisen herkkä.

Oivallus jäi mietityttämään ja olen tutustunut aiheeseen sen jälkeen lähemmin. Vastausten etsijällä onollut kompassina vain tunne siitä, että on kokenut koko ikänsä olevansa erilainen. Ei erityinen tai parempi muita, vaan ennemminkin sopeutumaton. Luettuani ja syvennyttyäni aiheeseen olen todennut, että on ihan ok olla sellainen kuin uskon olevani. Erityisherkkä. Sille on olemassa oikein määritelmäkin Erityisherkät ry:n sivuilla:

"Erityisherkkyys on synnynnäinen, hermostollinen ominaisuus. Erityisherkän ihmisen (engl. Highly Sensitive Person, HSP) hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista laajemmin ja syvällisemmin. Käytännössä se ilmenee tarkkana havainnointikykynä, kokemisen syvyytenä sekä monipuolisena ja syvällisenä asioiden käsittelykykynä. Herkän ihmisen voimakas kokemusmaailma on vaikeasti avattavissa ihmiselle, joka ei itse ole erityisherkkä. Monet erityisherkät tuntevat olevansa ulkopuolisia ja erilaisia tämän vuoksi. Erityisherkkyys lisää alttiutta kuormittua ja herkät voivat kokea ristiriitaa ympäristön vaatimusten ja omien tarpeidensa välillä. Tunnistaessaan ominaisuuden itsessään ja löytäessään vertaisiaan erityisherkän ihmisen itsetuntemus ja omanarvontunto lisääntyvät. Tällöin hänellä on paremmat valmiudet huolehtia jaksamisestaan."

Olisitko uskonut, että 15-20 prosenttia ihmisistä ovat erityisherkkiä? Näin esittää aiheeseen perehtynyt yhdysvaltalainen psykologi Elaine Aron. Tiedän, että testeihin on aina syytä suhtautua kriittisesti, mutta tein mm. Aronin testin erityisherkkyydestä. Se antaa suuntaviivoja sille onko ihmisellä taipuvaisuutta erityisherkkyyteen. Oma tulokseni oli 18/27.

Ne, jotka saavat 14 tai enemmän tästä testistä, saattavat olla erityisherkkiä ihmisiä. Yksi testi ei toki kerro kaikkea ja lopputulokseen saattaa vaikuttaa mm. testipäivän mieliala. Olen kuitenkin tehnyt pidemmällä aikavälillä useamman testin ja kaikkien tulokset viittaavat samaan lopputulokseen.

Olen vastannut kysymyksiin rehellisesti ja liioittelematta siten miten koen asiat. Taipuvuus erityisherkkyyteen on riittävä termi minulle antamaan selityksiä omalle kokemusmaailmalleni. Testitulokset eivät tietenkään vastaa diagnoosia, mutta niiden kautta voi arvioida itseään.




Olin jo lapsena herkkä reagoimaan ympäristööni: pelkäsin kovia ääniä ja meteliä, esillä olemista, sosiaalisia tilanteita ja uusien asioiden kohtaamista. Toisaalta olin jo silloin herkkä tuntemaan empatiaa, lukemaan muita ja lumoutumaan kauniista asioista kuten musiikista ja kuvista. Sisäinen maailmani oli mielikuvitusrikas ja sieltä käsin oli turvallista tarkkailla ympäristöä. Ennen kaikkea tarvitsin tilaan ympärilleni olla ja hengittää.

Minua pelottivat sellaiset asiat, jotka tuntuivat luonnistuvan muilta alun jännityksen jälkeen ihan itsestään. Ensimmäisellä luokalla pelkäsin kouluun menoa. Todella paljon. Ensimmäinen kuukausi käytiin minun, äidin ja opettajan tahtojen taistoa siitä, saadaanko kauhusta kankea neiti sisälle luokkaan vai ei. Pikkuhiljaa koulutie lähti sujumaan, vaikka koulukiusaaminen näytti myös ohessa omat kasvonsa. Siitä ei tässä kohtaa enempää, sillä joku osui sillä saralla kohdilleen: aloin ystävystymään ja kiusaaminen loppui.

Olin teininä se hiljainen tarkkailija, mukana menoissa ja kaveriporukoissa, mutta aina sivustakatsojan roolissa. Olin varauksellinen uusien ihmisten suhteen, tarkkailin pitkään ja tutustuin hitaasti. En tietoisesti valiten, vaan se oli minulle luonteenomaista. Jotkut ihmiset löysivät ujon ja hiljaisen kuoren takaa oman elämänsä tutkimusretkeilijän ja seikkailijan ja näille ihmisille annoin itseni kokonaan. Avasin sieluni ja sain olla sitä mitä olen.

Vuodet ovat kasvattaneet ja toisaalta oman ajatusmaailman ja toiminnan jatkuvasta syväluotaavasta analysoinnista on ollut etuakin. Nautin nykyään sosiaalisista tilanteista, mutta koen myös että tarvitsen kaksin verroin toipumisaikaa. Haluan vetäytyä omaan rauhaan. Olen toisinaan jopa uupunut kohtaamisista, virikkeistä ja ärsykkeistä. Siitäkin huolimatta, että olisin kokenut monet asiat myönteisesti.




En ole enää niin varauksellinen uusia ihmisiä kohtaan kuin ennen. Minusta on tullut jopa puhelias ja seuraan hakeutuva. Silti tykkään olla paljon kotona, varsinkin, kun työni tapahtuu ihmiskontaktien äärellä. Minulle on luonteenomaista pohtia asioita joka kantilta ja spekuloida vaihtoehtoja.

Saatan innostua asioista helposti teoriatasolla, mutta tosi paikan tullen emmin, sytyn hitaasti ja muutokset ahdistavat ja stressaavat minua. Suoraan sanottuna, minua pelottaa, vaikka olisin kuinka aikuinen. Toisaalta, kun liekki roihahtaa jotakin kohtaan, heittäydyn, omistaudun ja intoudun.

Muiden tunnetilat vaikuttavat minuun erityisen paljon, tuntuu, että imen muiden ihmisten tunnetilaviboja itseeni ilman suodatinta. Havainnoin jatkuvasti ympäristöäni, aistin ihmisten tunnetiloja ja luen vivahteita ihmisten kohtaamisista. Tasapainottelen siinä rinnalla omien tunnekokemusteni kanssa.

Luin, että herkkä ihminen aistii herkemmin aistiärsykkeitä. On totta, että reagoin voimakkaasti hajuihin, makuihin, kirkkaisiin valoihin ja ihmisten välisiin sanattomiin viesteihin. Olen suorittaja ja erittäin tunnollinen, joskus oman jaksamisen ylitsekin. Pyrin hallitsemaan kokonaisuuksia ja pitämään siimat käsissäni.

Toisaalta nautin koordinoinnista, mutta uuvun myös useiden asioiden hallitsemisesta samanaikaisesti. Välillä tuntuu, että menetän hallinnan tunteen, kun kokemusmaailmani on niin valtava. Reagoin voimakkaasti omiin ajatuksiini ja tunteisiini. Tunnen ylikuormittuvani hektisestä arjesta ja minun on vaikea sovittaa omaa sisäistä maailmaani arjen vaatimuksiin.

Vastuut kuormittavat minua, siitä huolimatta, että minussa asuu kunnianhimo. Koen oloni usein kuin sieluni olisi alasti muiden edessä. Oikeudenmukaisuus on minulle hyvin tärkeää, ja koen hyvin vahvasti jos se ei toteudu. Voin suorastaan pahoin.




Välillä tuntuu, että tässä yhteiskunnassa, ei tunnu olevan tilaa erityisherkkyydelle. Ainakaan sitä ei saisi myöntää julkisesti tai sanoa ääneen. Esittämäni tunnetilat ja toimintatavat leimataan helposti laiskuudeksi, välinpitämättömyydeksi, epävarmuudeksi tai sille haetaan syytä aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Toki olen itsekin miettinyt paljon sitä mikä minussa on vikana, kun en ole tunnut löytävän paikkaani edes aikuistuttuani. Olen lapsesta asti miettinyt, että olen kuin magneetti ympäristön ärsykkeille niin hyvässä kuin pahassa.

Tänä keväänä minusta on tuntunut, että monelle asialle löytyisi selitys erityisherkkyydestä. Luin eräästä artikkelista, että erityisherkkää ihmistä ei tarvitse korjata, hän ei ole rikki. Kuinka vapauttava ajatus! En ole outo, vaan olen taipuvainen herkkyyteen. Erityisherkkyys ei ole vamma, vaan synnynnäinen ominaisuus, joka perustuu hermojärjestelmään. Herkkyyteen kokea, aistia ja reagoida.

Herkkyys ei ole heikkous tai se ei tee ihmisestä huonompaa. Koen, että se on haittapuolistaan huolimatta myös rikkaus, josta ammentaa pohjattomasti. Osa herkkyyttä on nähdä kauneutta odottamattomissa paikoissa, lumoutua pienistä arkisista iloista, ohikiitävistä hetkistä, muotojen sinfoniasta, tunnetiloista, liikuttua teatterista, kirjoista ja sanoituksista, sommitella näkemäänsä kuviksi ja aistia kanssaihmisiä.

Se on heittäytymistä kirjoittamiseen, omien ajatusten sanoiksi pukemista, hetkien taltioimista muistikortille, leikkimielisyyttä, ymmärrystä toisia kohtaan, pohdintaa, myönteisten tunteiden kokemisen ihanuutta, tilannetajua ja tekemisen intensiteettiä. Jos se, mitä juuri totesin, on herkkyyttä, se on minusta olemisen kauneutta.




Lähdetietoja eritysherkkyydestä:  

Testaa oletko erityisherkkä:
Ilse Sandin testi suomeksi

Kirjallisuutta:
Kauko Kämäräinen: Herkkyyksiä ja väristyksiä, Kustannus Kääntöpuoli, 2015
Janna Satri: Sisäinen lepatus – herkän ihmisen tietokirja, Basam Books Oy, 2014
Elaine Aron: HSP - Erityisherkkä ihminen, Nemo, 2013
(Elaine Aron: Highly Sensitive Person)

Misorella

Kevään luottoasu

14. huhtikuuta 2015


Kuvat: Tanja
Editointi: Misorella

Tiedättekö sen tunteen, kun jossakin asussa tuntee olevansa kuin kotonaan? Kevään luottoasuni rakentuu vanhoista aarteista, joissa on hyvä olla. Minusta tuntuu, että myös vaatteille syntyy tunnearvo. Sellainen, joka pitää sisällään muistot tilanteista, joissa niitä on käytetty.

Musta hameeni saa minut hymyilemään, niin paljon sille on kertynyt arvokrediittiä. Otan sen käyttöön vuosi toisensa jälkeen kaappien kätköistä. Minulle paras asuvalinta on sellainen, jossa tunnen itseni itsevarmaksi, kauniiksi ja naiselliseksi. Tavoiteltu kokonaisuus on tyylikäs, mutta niin huoleton, että sen voi melkein unohtaa.

Uudet aurinkolasit Ibero

Misorella

Play it again, Sam - vintagemuodin lumoa

12. huhtikuuta 2015



Viikonloppu vierähti opintojen parissa ja teimme perjantaina Sami Sykön johdolla mielenkiintoisen vierailun. Käyntikohteemme, Play it again, Sam, on vintageputiikki, jonka omistaa hurmaava tyyliniekka Arja Könönen. Hänen johdollaan palasimme menneiden vuosikymmenten muodin äärelle konkreettisin esimerkein.




Oli erittäin havainnollistavaa ja opettavaista kuulla naiseuden kehityksestä, aikakausien tunnuspiirteistä ja nähdä miten esimerkiksi eri vuosikymmenlukujen korkokengät eroavat toisistaan. Seuranamme oli myös Arjan suloinen viisikuukautinen Evita-koiraneiti, joka hännän vipatus ihastutti vierailijoita vintageaarteiden keskellä.




Kruununhaassa sijaitsevasta kaupasta voi sekä ostaa että vuokrata niin vaatteita, kenkiä kuin muita asusteita. Play it again, Sam kannattaa pitää siis mielessä, jos suunnitteilla on teemajuhlat. Meillä on ainakin ollut ystäväporukassa puhetta, että olisi ihan järjestää The Great Gatspy -bileet. Valikoimasta löytyy valinnanvaraa naisten lisäksi myös miehille.

Helmikirjaillut juhlalaukut, pitsikäsineet ja jalometallin sävyjä toistavat korkokengät houkuttelivat lähempään tutustumiseen. Arja kertoi, että putiikista löytyy jokaiselle jotakin, kun esitin harmitukseni menneen ajan kaunottarien kapeista vyötäröistä ja kauniiden mekkojen istuvuudesta. Tiedän ainakin mistä itse lähden etsimään teema-asua, jos juhlahaaveet tulevat ajankohtaisiksi.




Kaupasta löytyy myös laaja valikoima alusvaatteita ja korsetteja. Saimme myös havainnollistavan esimerkin, kun yksi ryhmäläisistämme puettiin korsettiin vanhoista elokuvista tutulla tavalla. Katseeni seurasi kullan, kimalluksen, kristallien, hopean ja vanhan ajan glamourin säihkeen perässä ja löysi aina jotain uutta ihasteltavaa.

 Jäimme muutaman opiskelijakaverin kanssa kuvailemaan ja tutustumaan valikoimaan koulupäivän päätteeksi. Seuranani oli myös bloggaajakollegani Katja, jota saan kiittää kuvista joissa allekirjoittanut tutkii liikkeen tarjontaa.

Arjan ystävällisyydestä, asiantuntemuksesta ja tietopankista olisi ollut ilo ammentaa pidempääkin, mutta joskus täytyy jättää jotain myös seuraavaan kertaan. Vierailu oli yksi mieleenpainuvimmista, mitä olemme tehneet opintojen aikana. Kiitos kaikille asianomaisille pienestä taianomaisesta matkasta menneille vuosikymmenille!

Play it again, Sam
Rauhankatu 2, Helsinki
Avoinna ma-pe 10:30–18 ja la 11–15

Misorella