Auringon illan viimeinen valssi

22. toukokuuta 2014



Helteisen illan lempeä sade, jolle mailleen kiirehtivä aurinko hymyilee. Hiljakseen satavia pisaroita, jotka kastelevat, mutta saavat silti kulkijat nauramaan. Aavistus taivaan maalauksellisesta värityksestä, kun hissi kiipeää ylimpään kerrokseen. Parvekkeen oven auetessa katseen vangitsee kultaisen pallon sukellus kaupungin taakse. 

Taivas kylpee lämpimissä sävyissä ja edessä avautuu tuttu maisema taas uusin silmin nähtynä, kuten joka ilta. Yhteistä elämää, kerta toisensa jälkeen iloa yhdessä koetuista pienistä suurista hetkistä, jotka automaattisesti tallettaa onnellisuuspankkiin. Suurella näyttämöllä esitetään auringon illan viimeinen valssi, viejänään parvekkeen toisella puolella koreileva sateenkaari. 

Luonnon teatteri, jossa et tiedä seuraisitko sielukasta pääosanesittäjää vai lahjakasta sivuroolin vetäjää. Tunne ettet osaa päättää kumpaan suuntaan malttaisit kääntää päätä, sillä kaikki on hetkessä häviävää. Näin ajattelee eräästä alkuviikon päivänpäätöksestä sisäinen seikkailijani.




Kesäterkuin, 
Misorella

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti