Salakavalat nti Flunssa ja nti Laiskuus - liikuntamotivaatio hukassa

29. joulukuuta 2013

 Kuva Bitstrips


Mittari jouluruokien suhteen täyttyi viikonlopun kynnyksellä, joten oli otettava järeämmät aseet käyttöön tilanteen nollaamiseksi. Perjantai-illan pelasti herkullinen ja tulinen pitsa, joka oli kieltämättä täydellinen maultaan. En valita, mutta sanonpa silti, että herkkujen ympärille rakentunut yltäkylläinen juhla tuntuu kieltämättä kropassa. (Niinpä, kuka pakotti syömään ja juomaan..) No kerran vuodessahan se joulu vain on.

Paluu arkeen ei tietenkään helpotu lainkaan mielihalujen perässä juoksemisella (varsinkin, kun vatsa elää nykyään ihan omaa elämäänsä). En nyt sano, että itseään ei voisi hemmotella, mutta myönnettävähän se on, että neiti Kohtuus unohtui johonkin sillä hetkellä, kun kalenteri läheni jouluaaton päivämäärää. Sille tielle kellahdettuaan on varsin vaikea ryhdistäytyä, korkeintaan viitsii kieriä tien sivuun lepäämään ennen seuraavaa ruoka-annosta. :D

Olen viettänyt myös laatuaikaa pöpön, nimeltänsä neiti OllakkoVaiEiOllaFlunssa, kanssa viimeiset reilu kolme viikkoa. Tämä kaveri on ollut sellainen, että se ei ole oikein tiennyt meinaako se vain vierailla luonani vai asettua taloksi. Turhan hyvin se on viihtynyt, vaikka ei olekaan matkatavaroidensa levittelyn lisäksi kunnolla missään vaiheessa purkanut laukkujaan kaappiin.

Astmaatikon rööreissä kuitenkin tuntuu erittäin hyvin tällaiset päättämättömät vieraat ja hengittäminen on toisinaan haasteellista. Kahvitellessani kyseisen pöpöneidin kanssa hyvää oloa ylläpitävä ja piristävä liikunta on jäänyt lähes kuukauden edestä jonkun muun harrastettavaksi. Mieli tekisi jo liikkumaan, mutta uusivanha ystäväni on varsin sitkeä. Pitkäksi venynyt liikuntatauko sisältää omalta osaltaan mystisen koodin: on kulunut riittävän pitkä aika, että jo lähteminen tuntuu varsin vaikealta.

Rakentavat palaset ruokailutottumusten ja liikunnan osalta ovat kyllä hallussa ja tiedossa, mutta pakka on tällä hetkellä hieman epäjärjestyksessä. Tarve lajitella arjen palikat kantavaksi torniksi kysyy viitseliäisyyttä ja tahdonlujuutta. Neiti Flunssa on tuonut mukanaan kuitenkin toisen kutsumattoman vieraan, neiti Laiskuuden.

Joskus tekee toki hyvää vain olla, mutta nyt tuntuu, että keksin enemmän tekosyitä vältelläkseni liikkumaan lähtemistä kuin tavoitellakseni seuraavaa urheilusuoritusta. Ulkona on joko liian kylmä, pimeä tai huono keli. Silloin, kun jokin noista kolmesta ei vaivaa, kappas vaan, onkin muuta tekemistä. Sisätilatkaan eivät auta asiaa, sillä varsinkin salille lähtö tuntuu erityisen vaikealta.

Valittavasta sävystä huolimatta asiat ovat kuitenkin ihan hyvin ja päivien pidetessä energiaa alkaa toivottavasti taas löytyä. Olen myös päättänyt antaa häädön arvon neideille Flunssa ja Laiskuus. Haluaisin silti ostaa pussillisen motivaatiota, ripauksen kutsumattomien neitien karkottajaa, pullollisen viitseliäisyyttä ja aavistuksen verran lisäintoa. Ei kellään sattuisi olemaan varastossa ylimääräisiä? ;)

Misorella

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti