Salakavalat nti Flunssa ja nti Laiskuus - liikuntamotivaatio hukassa

29. joulukuuta 2013

 Kuva Bitstrips


Mittari jouluruokien suhteen täyttyi viikonlopun kynnyksellä, joten oli otettava järeämmät aseet käyttöön tilanteen nollaamiseksi. Perjantai-illan pelasti herkullinen ja tulinen pitsa, joka oli kieltämättä täydellinen maultaan. En valita, mutta sanonpa silti, että herkkujen ympärille rakentunut yltäkylläinen juhla tuntuu kieltämättä kropassa. (Niinpä, kuka pakotti syömään ja juomaan..) No kerran vuodessahan se joulu vain on.

Paluu arkeen ei tietenkään helpotu lainkaan mielihalujen perässä juoksemisella (varsinkin, kun vatsa elää nykyään ihan omaa elämäänsä). En nyt sano, että itseään ei voisi hemmotella, mutta myönnettävähän se on, että neiti Kohtuus unohtui johonkin sillä hetkellä, kun kalenteri läheni jouluaaton päivämäärää. Sille tielle kellahdettuaan on varsin vaikea ryhdistäytyä, korkeintaan viitsii kieriä tien sivuun lepäämään ennen seuraavaa ruoka-annosta. :D

Olen viettänyt myös laatuaikaa pöpön, nimeltänsä neiti OllakkoVaiEiOllaFlunssa, kanssa viimeiset reilu kolme viikkoa. Tämä kaveri on ollut sellainen, että se ei ole oikein tiennyt meinaako se vain vierailla luonani vai asettua taloksi. Turhan hyvin se on viihtynyt, vaikka ei olekaan matkatavaroidensa levittelyn lisäksi kunnolla missään vaiheessa purkanut laukkujaan kaappiin.

Astmaatikon rööreissä kuitenkin tuntuu erittäin hyvin tällaiset päättämättömät vieraat ja hengittäminen on toisinaan haasteellista. Kahvitellessani kyseisen pöpöneidin kanssa hyvää oloa ylläpitävä ja piristävä liikunta on jäänyt lähes kuukauden edestä jonkun muun harrastettavaksi. Mieli tekisi jo liikkumaan, mutta uusivanha ystäväni on varsin sitkeä. Pitkäksi venynyt liikuntatauko sisältää omalta osaltaan mystisen koodin: on kulunut riittävän pitkä aika, että jo lähteminen tuntuu varsin vaikealta.

Rakentavat palaset ruokailutottumusten ja liikunnan osalta ovat kyllä hallussa ja tiedossa, mutta pakka on tällä hetkellä hieman epäjärjestyksessä. Tarve lajitella arjen palikat kantavaksi torniksi kysyy viitseliäisyyttä ja tahdonlujuutta. Neiti Flunssa on tuonut mukanaan kuitenkin toisen kutsumattoman vieraan, neiti Laiskuuden.

Joskus tekee toki hyvää vain olla, mutta nyt tuntuu, että keksin enemmän tekosyitä vältelläkseni liikkumaan lähtemistä kuin tavoitellakseni seuraavaa urheilusuoritusta. Ulkona on joko liian kylmä, pimeä tai huono keli. Silloin, kun jokin noista kolmesta ei vaivaa, kappas vaan, onkin muuta tekemistä. Sisätilatkaan eivät auta asiaa, sillä varsinkin salille lähtö tuntuu erityisen vaikealta.

Valittavasta sävystä huolimatta asiat ovat kuitenkin ihan hyvin ja päivien pidetessä energiaa alkaa toivottavasti taas löytyä. Olen myös päättänyt antaa häädön arvon neideille Flunssa ja Laiskuus. Haluaisin silti ostaa pussillisen motivaatiota, ripauksen kutsumattomien neitien karkottajaa, pullollisen viitseliäisyyttä ja aavistuksen verran lisäintoa. Ei kellään sattuisi olemaan varastossa ylimääräisiä? ;)

Misorella

Kurkistus meidän jouluun - tunnelmia kuvin

26. joulukuuta 2013



Meidän joulu rakentui hyvästä ruoasta, ihanista tuoksuista keittiössä, herkuttelusta, makuelämyksistä, naurusta, läheisten seurasta, pienistä sisustusyksityiskohdista, kivoista lahjoista, päiväunista, kissan kehräyksestä ja seikkailuista, jotka etenivät sivua kääntämällä. Sellainen oli meidän joulu.

Pitihän se jokavuotinen serkkukuvakin ottaa, perinteensä kullakin. ;) Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja tässä tapauksessa se on helpotus, kun miettii viime päivien ruokailutottumuksia. :D Huomenna toivotan arjen tervetulleeksi, pakkaan laukun ja suuntaan takaisin Helsinkiin. Mukavaa Tapsanpäivää ja alkavaa viikonloppua kaikille! :)




Misorella

Ystävät koolla ja aikamatka lapsuuden jouluihin

23. joulukuuta 2013



Iltapäivällä kokoonnuttiin ystävien voimin herkkujen pariin vaihtamaan kuulumisia ennen rauhoittumista joulun tunnelmiin. Ystäväni oli loihtinut tarjolle punajuuri-vuohenjuusto piiraita ja luumuihanuutta vaniljahunnulla. Ihailen aina hartaudella sitä, kuinka taitavia ja kekseliäitä monet ystäväni ovat nähdessään vaivaa ja valmistaessaan ruokia ja leipomuksia.

Oli kyse arjesta tai juhlan makuaarteista. Minun luona vieraillessa tarjoillaan kaupan hyllystä poimittuja tarjottavia, sillä tällä leipurikokilla on kaksi vasenta kättä ja kumpikaan ei tiedä mitä tehdä. Sitä suuremmalla syyllä huokailin itsekseni ihastuksesta yllä olevan näkymän edessä. Piparkakkutalokin oli komea ja pieniä piparkakkuja oli koristeltu kuorruttein ja karkein koko perheen voimin. Erästä taidonnäytettä esitteleekin alla olevassa kuvassa tohkeissaan kummin rakkauskirppu.




Lasten leikkejä seuratessa tuli mieleen omat lapsuuden joulut. Silloin joulu oli jotain mitä odotettiin pitkään ja hartaasti. Se ympyröi pienen ihmisen kotiin rakentuvan, äidin käsialaa olevan, joulun myötä pikku hiljaa. Joulu on lapselle aikaa, joka ei liity vain yhteen päivään, se rakentuu koetuista muistoista myös aaton ympärillä.

Muistan itsekin äidin kanssa yhdessä leivotut piparkakut, enolta saadut suklaajoulukalenterit, pukin sylissä istumisen kauppakeskuksessa, äidin kotiin rakentaman joulumaailman ja itse tehdyt jouluherkut. Aattoina lahjavuoret tuntuivat valtavilta ja pukin tuloa jännitettiin kovasti. Joulua on aina, yli kolmekymmentä vuotta, vietetty samalla porukalla.

Siitä on tullut perinne, joka on muuttanut muotoaan lasten kasvaessa aikuisiksi ja tasaveroisiksi joulunviettäjiksi. Huomenna kokoonnumme serkun kanssa vanhempiemme seurassa saman joulupöydän äärelle, kuten aina. Alla olevan kahdeksankymmentäluvun lapsuudenkuvakoosteen myötä tämä blogi hiljenee viettämään joulua. Tunnelmallista sellaista myös teille rakkaat lukijat! :)



P.S. Kyllä, yhteiskuvassa kuusen alla ovat serkku ja sen serkku. ;)

Misorella

Joulu tuli kotiin

22. joulukuuta 2013



Terkut Lahdesta, kotikotoa! Mukanani tuli joulu taloon. Pinja-katilla oli niin kiire osallistua kaikkiin juhlavalmisteluihin, että se väsähti loppu illasta virkansa puolesta. Se toimi ylimpänä tarkistajana joulukuusen koristelussa ja auttoi apulaisena lahjanarujen kanssa, kun tonttujen työapaja kokoontui keittiönpöydän äärelle. Saman kyökin keskiön äärellä maisteltiin ensimmäisiä jouluisia ruokia, joita äiti oli valmistanut, alusta loppuun asti itse tietenkin.




Huomisessa aamussa odottaa vielä viimeinen täydennysreissu ruokakauppaan. Ostoslistaa tehtiin herkuttelun äärellä. Punaviini ja juustot ovat sellainen yhdistelmä, että häntä heiluu onnesta. Enkä puhu tällä kertaa Pinjasta. Huomenna kokoonnutaan myös ystävien voimin perinteisen joulunodotuksen äärelle vaihtamaan lahjoja ja näen myös kummin murun. Vaikka jokin näistä aikuisiän jouluista tuntuukin puuttuvan verraten lapsuuden jouluihin, nyt on sellainen olo, että on hyvä olla. Joulu saa tulla, kiire jäädä eiliseen, on lupa herkutella ja nauttia tärkeiden seurasta. Ihania jouluvalmisteluista teillekin! :)



Misorella

Joulun odotusta

18. joulukuuta 2013



Hei ihanat! Eletty arki on ollut viime aikoina varsin hektistä ja tilanteet ovat vieneet mukanaan! Oman paikan etsiminen opiskelijana ja työntekijänä jatkuu tammikuussa alkavien kurssien ja vaatekaupan ekstraajan hommien lomassa. Hakemuksia on lähtenyt suuntaan, jos toiseen ja toivo elää vahvana.

Valehtelisin, jos väittäisin, ettei taloudellinen tilanne kuitenkin painaisi mieltä. Ajattelen asian kuitenkin niin, että kuluva vuosi on tuonut niin paljon hyviä muutoksia elämääni. Haluan ajatella, että alkava uusi vuosi voi yllättää vielä paremmilla uutisilla sen, joka uskaltaa kurkottaa unelmiin. Joulun taika on muistuttanut läsnäolollaan, kun postiluukusta ovat kolahtaneet ensimmäiset joulukortit rakkailta.

Näinä aikoina tulee aina mieleen, että pitäisi alkaa kirjoittamaan vanhoja kunnon kirjeitä, käyttää kauniita kirjepapereita ja kirjoittaa ajatuksella. Varta vasten juuri hänelle, jota kotiin kannetulla yllätyksellä halutaan ilahduttaa.

Eräs erityinen tunnelmannostattaja oli viimeviikkoinen glögi- ja puolukkakakkuhetki ihastuttavien ja huumorintajuisten bloggaajakollegoiden kanssa. Lokakuisilla I love me -messuilla tutuiksi tulleet Maiju, Aino, Monna ja Hanna toivat omaan arkeeni joulumieltä sydämen täydeltä. Bulevardin kahvisalonki täyttyi raikuvasta naurusta, kun tehoviisikko istahti pöydän äärelle vaihtamaan kuulumisia ja ajatuksia bloggaamisesta.

Vain toinen bloggaaja voi ymmärtää toista täysin, kun puhutaan kentän haasteista ja intohimoista. Eniten nauratti kieltämättä se, että tässä seurassa oli enemmän sisäänrakennettu käytäntö kuin poikkeus kaivaa kamera esille nautittujen herkkujen äärellä.

Siitä syystä ihmettelenkin suuresti miksi en ole ottanut yhtä ainutta kuvaa syömistämme marjaherkuista! Taisin olla niin lumoutunut sosiaalisesta kuvaustilanteesta, että unohdus vei mennessään. Varsinainen bloggaajan vapaapäivä! :D

Kivaa keskiviikkoiltaa!
Itse lähden tapaamaan ystävää ja nauttimaan taas jaetusta arjesta! :)

Misorella

Kuvakatsaus vuoden 2013 lempiasuihin

14. joulukuuta 2013



Aika kiva tapa katsoa vuotta taaksepäin. Hetkiä. Tunnelmia. Hyvää mieltä. Asukuvia katsellessa nousi ihan huomaamatta hymy huulille ihanien muistojen myötä! :) Blogimaailmassa on meneillään haaste, jossa innostetaan tekemään kooste vuoden asukavalkadista. Te bloggaajat, jotka luette tämän, haastan teidät kokoamaan omat suosikkinne yhteen! :)


Misorella

Aalloilla - taidetta Tukholmassa

12. joulukuuta 2013



Alkuviikosta keinuin paatissa kohti Tukholmaa hyvässä matkaseurassa. Edellisestä naapurissa käynnistä olikin ehtinyt kulua jo useampi vuosi. Tällä reissulla poikettiin totutusta kaavasta ja keskityttiin shoppailun sijasta taiteeseen.

Oli oikeastaan huvittavaa miten paljon sitä tuntee kerkiävänsä tekemään, jos lähtee ensimmäisen vaihtoehdon linjalle, kun taas tuo jälkimmäinen valinta sai ajantajun katoamaan ja ajan melkein loppumaan jopa kesken.

Tämä oli tietysti varsin positiivinen ilmiö, kokemusrikas ja mieleenpainuva. Päivävierailu piti sisällään kahden eri museon mielenkiintoisia näyttelyitä ja erityisesti kummankin käyntikohteen toisistaan poikkeavat, mutta kumpikin omalla tavallaan vaikuttavat ja hienot päänäyttelyt.

Siltä varalta, että Tukholma kutsuu sinua lähiaikoina, vinkkaan näistä kahdesta näyttelystä, jotka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Toinen kokemisen arvoinen näyttely löytyy Stadsgårdenin satama-alueelta sijaitsevasta Fotografiskasta.

Siellä oli esillä tähän mennessä lähes 65-vuotisen uran tehneen Elliott Erwittin oivaltavia yksityiskohtia esiin nostava ja tunnepitoinen valokuvanäyttely. Tunnetuimpia mustavalokuvista koostuvan kavalkadin otoksista taitavat olla potretit julkkiksista kuten kauniista Marilyn Monreosta ja humoristiset kuvat koirista.

Teokset saivat nauramaan ääneen, ihailemaan vuosikymmenten tunnusmerkkejä, pysähtymään aiheen äärelle ja kokemaan iloa nerokkaista päähänpistoista. Näyttely on avoinna 2.3.2014 saakka, museon nettisivuille pääset tästä.

Toinen käyntikohde löytyi lauttamatkan takaa Skeppsholmenilla sijaitsevasta modernintaiteen museosta. Moderna Museet tarjosi meille nähtäväksi Cindy Shermanin valokuvia, joissa taitelija on sekä malli että valokuvaaja. Untitled Horrors -näyttely toimii ikkunana yhden aikamme tärkeimmän taitelijan ristiriitaisiin ja moniulotteisiin töihin.

Kuvailisin nähtyjä teoksia taidokkaiksi, kantaaottaviksi ja lumoavan ärsyttäviksi. Tämä oli yksi kiehtovimmista näyttelykokemuksista aikoihin! Museolla oli myös ravintola, josta sai hyvää ruokaa ja lisäilona ruokailijaa hemmoteltiin huikeilla näkymillä. Kamerahan oli tietysti päiväunilla kassissa vaatesäilytyksessä. Näyttely on avoinna 19.1.2014 saakka, museon sivuille pääset tästä.

Hämmästelimme matkaseuralaiseni kanssa, miten samaan päivään voi mahtua kaksi niin huikeaa taidekokemusta! Kulttuuri vei meidät itse asiassa niin mennessään, että hyvä, kun kerkisimme ajoissa takaisin laivalle. Kotiinpaluun jälkeisenä iltana keinutti vielä niin paljon, että huojuin paikoillani koneella istuessani. :D Tänään keinunta saavutti päätepisteensä ja matkasta jäi jäljelle vain hyviä muistoja.

Misorella

Kauniita unia Turun Scandic Juliassa

11. joulukuuta 2013



Kuten lupasin aiemmin, palataan vielä viime viikonloppuun ja kauniiden unien Scandic Juliaan. Turun reissun varmistuessa hain itselleni ja ystävälleni bloggarimajoitusta Scandi Juliasta* ja pääsimmekin nauttimaan hotellin palveluista aivan Turun keskustan ytimessä.

Scandic on itselleni tuttu hotelliketju joiltakin aikaisemmilta kotimaanmatkoilta. Scandic Julia, Turun yksi moderneimmista hotelleista, on kauniisti ja elegantisti sisustettu ja tähän vuodenaikaan myös jouluinen teema näkyi kivasti ympäri hotellia. Erityisen kaunis oli aulan herkkä puu, jonne sai ripustaa jouluisia toiveita.




Oma, punaisella, harmaalla ja mustalla verhoiltu, huoneemme oli tilava ja siellä oli suuret mukavat sängyt ja viihtyisä oleskelutila. Kylpyhuone oli avara ja valtava peili loi lisää tilantuntua. Kiva hemmottelulisä oli myös kylppärin laadukkaat FACE Stockholmin kauneudenhoitotuotteet shampoista kosteusvoiteisiin.

Nautimme molempina aamuina rauhallisen ja pitkän aamupalahetken hotellin runsaiden herkkupöytien äärellä, joista löytyi valinnan varaa myös gluteiinittomaan ruokavalioon. Mahat täynnä jaksoi kierrellä kaupungilla ja lähteä myös hyvillä mielin viimeisenä aamuna kotimatkalle.

Vaikka emme itse kerinneetkään kaupungin nähtävyyksiltä tutustua kaikkiin hotellin palveluihin, voin vinkata, että matkailijoita hemmotellaan myös hotelliyöpymisen yhteydessä vapaalla pääsyllä kuntohuoneeseen ja saunatiloihin. Varsin mukava lisä asumismukavuuteen, jos viettää pidemmän aikaa reissussa.





Olimme ystäväni kanssa varsin tyytyväisiä hotelliin ja sen palveluihin. Henkilökunta oli ystävällistä ja auttoi meitä myös mieltä askarruttavissa turistikysymyksissä parhaansa mukaan. Kiitos Scandic Julialle ja sen henkilökunnalle, että teitte matkastamme omalta osaltanne varsin viihtyisän! Siitä riippumatta, että pääsimme nauttimaan Scandicin vieraanvaraisuudesta blogin kautta, voin lämpimästi käsi sydämelle suositella hotellia Turun matkaajille.

Matkaa suunnitteleville vinkiksi: 
ketjulta löytyy hotelleja myös ympäri Suomea. 
Niihin voit tutusta tästä.




P.S. Varsinaiseen Turku seikkailuun pääset mukaan lukemalla 
Niin ja pikkujouluja varten hankittu, kuvissa näkyvä, housuhaalari on H&M:ltä. :)

*Hotelliviikonloppu saatu blogin kautta.

Misorella

Turku seikkailu ystävän kanssa

9. joulukuuta 2013



Turku on minulle vanha tuttu, mutta tiemme eivät ole kohdanneet harmikseni pitkään aikaan. Jenni Vartiaisen Logomo-keikan lippuvarauksen yhteydessä heräsi ajatus koko viikonlopusta Aurajoen varrella. Tiedossa oli tämän myötä myös ensimmäinen itsenäisyyspäivän artistikeikka, jossa koskaan olen ollut.

Ennen ihanaa Jenniä kerkisimme asettua ripeästi Scandic Juliaan (johon palaan hieman myöhemmin ihan omassa postauksessaan) ja käydä syömässä hyvin Blankossa. Ravintolassa oli erittäin hyvä palvelu ja ruoka suussa sulavan herkullista. Lisää illan musiikillisesta annista voit lukea tästä.

Lauantaiaamun valjettua ja nautittuamme maittavan aamupalan hotellilla suuntasimme varsin jouluteemaiselle kaupunkikierrokselle. Turku Design Now -joulumyyjäisten lisäksi kävimme tutustumassa Kauppatorin sympaattiseen Turun Joulutoriin, joka muodostui pienten maalattujen puumökkien ja valojen koristamasta idyllistä. Samassa yhteydessä oli myös kahvila, jonne oli mahdollista mennä lämmittelemään ja nauttimaan vaikka muurinpohjaletuista.




Oman kahvihetkemme säästimme suureen Turun Kauppahalliin, jossa oli vara valita ruoka- ja kahvipaikkojen osalta. Emme päässeet ohitse kakkutaivaasta, joten valinta oli meidän osaltamme varsin selvä. Olen testannut gluteenitonta ruokavaliota toista viikkoa, joten oli varsin ilahduttavaa huomata, että herkkuhetkiemme osalta ei tarvinnut pettyä myöskään tämän osalta.

Kauppahallista löytyy ainekset vaikka kokonaiseen ateriaan! Totesimme ystäväni kanssa tiskejä ihastellessamme, että täällä kauppiaat omaavat selkeäsi korkeatasoisen ammattitunnon ja haluavat tarjota asiakkaalle vain parasta. Tiedättekö, minusta jokaisen kaupungin kauppahallissa on sitä jotain, tunnelma, joka vie juurille ja vanhoihin aikoihin. Ihastuttavaa!




Toisena iltana ruokailimme ravintola di Trevissä mm. tapasten ja hyvän viinin parissa. Mahat täynnä hyvästä ruoasta suuntasimme takaisin hotellille laittautumaan iltaa varten ja valmistautumaan valloittamaan yökerhon tanssilattian. Kiitän Lindaa erinomaisista ravintolasuosituksista ennen matkaa, niistä oli paljon apua matkailijoille! :)




Silloin, kun tytöt ovat reissussa, mikä onkaan sen parempaa ajanvietettä kuin shoppailu! Joulumyyjäisten ohella suuntasimme Ostoskeskus Hansan vaateliikkeisiin, sillä ystävälläni oli hankintalistalla pikkujoulumekko. Ilahduttavaa oli huomata, että katujen varsilta, ympäri kaupunkia, löytyy runsaasti myös  pikkuputiikkeja. Kirppikset jäivät huomiota vaille tällä reissulla, mutta Visit Turku -nettisivuilta löytyy kattava listaus näistä aarreaitoista, listaan pääset tästä. Sivustosta löytyy myös muita hyviä matkailuvinkkejä, jos jäit miettimään mitä muuta mukavaa Turussa voisi tehdä. :)


 

Kiitos Turku! Nähdään taas, vielä jäi paljon koettavaa!
Seuraavan kerran lupaan tulla moikkaamaan sinuakin Turun linna!
Erityiskiitos myös hauskalle ja ihanalle matkaseuralaiselleni! :)

Misorella

Keikalla Turussa - lumoavan ihana Jenni Vartiainen

8. joulukuuta 2013



Antoisa Turku viikonloppu on takana, mutta niinhän sitä sanotaan, että kaikki hyvä päättyy aikanaan. Tiemme Aurajoen rannalle kulki ennen kaikkea kuulemaan kaunista ja valovoimaista Jenni Vartiaista ja saimme mitä tilasimme. Täydessä Logomon salissa valloittavan, mukaansa tempaavan ja varsin liikuttavan keikan heittänyt Jenni vakuutti ja ihastutti. Kyllä kannatti vähän kauempaakin lähteä fiilistelemään!

Olen ollut aiemmin katsomassa samassa tilassa oopperaa ja totesinkin itsekseni, että sali on varsin monikäyttöinen. Järjestelyiden suhteen täytyy nostaa esille myös keskustan ja Logomon väliä kulkeva maksullinen Logomo-bussi, joka kuljetti musiikin ystävät kätevästi perille mennen tullen.

Meillä oli ystäväni kanssa liput seisomapaikoille ja pääsimmekin seuraamaan keikkaa aivan eturivin tuntumaan. Huikea tunnelma, intensiteetti ja tanssijalkakin karkasi ihan omiin sfääreihinsä! Tunnustan, että muutaman kerran nousivat myös kyyneleet silmiin.

Jotkut sanat ja biisit vain vievät menneeseen, osin nykyhetkeen ja miksei tulevaankin. Elän niin tunteella ja niiden kautta, ehkä juuri siksi  musiikki vie minut johonkin tiettyyn ajankohtaan niin vahvasti!

Turun muihin seikkailuihin palaan huomenna! 
Hyvää alkavaa viikkoa! :)

Misorella

Kyllä äiti tietää

6. joulukuuta 2013



Kyllä äiti tietää, nimittäin keinot harakkatyttärensä onnelliseksi tekemiseen! Pipo, joka tuo loistetta arkeen, pelastaa talven pakkaspäivät. Taannoiselta kirppisreissulta löydetyt aarteet pääsivät ulkoilemaan vihdoin ja viimein yhdessä uuden asusteen kanssa.

Valoisien hetkien metsästys ja hyinen talvisää johdattivat meidät kämppiksen kanssa ottamaan asukuvia kotitalon tuuletusparvekkeen eteiseen. Tunnelmallisessa tilassa talvehtivat myös viherkasvit, joiden keskellä istahdin hyvilläni siitä, että inspiraatio pukeutumiseen alkaa taas löytyä marraskuun asulaman jälkeen.




Edessä on pitkä vapaa viikonloppu ja tieni vie kiskoja pitkin koko ajan lähenevää Turkua, Jenni Vartiaisen keikkaa ja mukavaa viikonloppua ystävän seurassa. Palataan asiaan seuraavan kerran katsauksella Turun helmiin. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Pipo Mic Mac
Nilkkurit Hangar
Legginsit ja tunika second hand

Misorella