Hetkessä elämisestä

17. marraskuuta 2013



Sen rinnalla, että kolea pimeys saa helposti marinavaihteen päälle, se on toisaalta kannustanut ottamaan yhä nälkäisemmin hetkistä kiinni. Aamut eivät tunnu niin ankarilta, kun liikennevalot maalaavat hämyisen tuulilasin kirkkailla väreillä ennen liikkeelle lähtöä.

Saan voimaa päivän tulevien etappien sanoittamisesta. Hektisyys on kuitenkin päivieni armoton läsnäolija, se toimii kartturina ja aikatauluttajana, joka ei nuku. Sitä suuremmalla syyllä yritän vakuuttaa itseni pyhittämään edes hetken päivistäni itselleni, ilman neiti Täytyisi Tehdä läsnäoloa.

Joudun tosin myöntämään sen olevan muutaman erän liikaa voiton puolella. Tästä syystä saan tällä erää parhaiten voimauttavaa energiaa jaetuista hetkistä, sillä viimeistään ne pakottavat minut pysähtymään, olemaan läsnä vain siinä tilanteessa.
       
Misorella

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti