Illan virkku - aamun torkku

9. syyskuuta 2013



Saako olla ihan vähän negatiivinen? Illasta inspiroituvalle yön lapselle, varhaiset aamut ovat nimittäin suoranaista tuskaa. Hirvittää jo valmiiksi ajatella herätyskellon aikaisia shokkihoitoja päivä päivältä pimenevään ja kylmään syksyyn.

Kello 8:15 luento- ja ryhmäopintoajat tulevat kuitenkin pakostakin tutuiksi seuraavien viikkojen aikana. Olen saanut niin pitkään nukkua oman rytmin mukaisesti, että totuttelua tämä vaatii, kunnes sitä lopulta turtuu kohtaloonsa yhdessä muiden aamuruuhkassa matkaa tekevien kanssa. Onneksi on niitäkin (riemun)päiviä, jolloin illan virkkua odottavat armollisemmat herätysajat seuraavaksi päiväksi.

Se, miksi valitan kerron näistä fiiliksistä, liittyy suoranaisesti motivaatioon löytää jotakin kivaa päälle pantavaa aamutuimaan. Omalla kohdallani ei vain toimi ajatus katsoa asua valmiiksi edellisenä päivänä, eihän sitä voi etukäteen tietää mihin haluaa huomenna pukeutua. ;)

Itse olen todennut uuden kodin myötä loistavaksi keksinnöksi (sisustuselementtinäkin toimivan) vaaterekin, josta on horrostilassa mahdollista löytää kenties jopa jotain tyylikästä tai omaperäistä. Toisinaan enemmän mukavuudenhalun puolelle lipsahtava tyyli saa kummasti uutta virtaa punaisesta huulipunasta ja kivoista koruista. Kesän jälkeen totuttelua vaatii myös se, että pitää yrittää huomioida ulkovaatteiden mätsäys koko asuun sopivaksi.

Varsin värikylläisen suven jälkeen olen tuntenut vastustamatonta vetovoimaa mustaa kohtaan, yliopistoelämä onkin alkanut varsin tummanpuhuvissa asuvalinnoissa. Hah, olen tainnut tiedostamattani pukeutua surupukuun, sillä kesä on taas jättänyt minut odottamaan seuraavaa vuotta.

No, jos ei välitetä tuosta sisäisestä draamakuningattaresta, todetaan vaan, että musta on aina tyylikäs ja siksi siihen on helppo turvautua. Sitä paitsi aurinko lämmitti tänäänkin niin suloisesti, taivas oli sininen ja kampukseltakaan ei ole lainkaan huonot maisemanäkymät, joten eihän tässä ole oikeastaan aihetta kääntää suupieliä alaspäin.

Sen kunniaksi lupaankin huomenna panostaa pirteämpiin sävyihin, ettei elämä mene kokonaan synkistelyn puolelle. ;) Pidän kuitenkin oikeuden tuhahdella herätyskellolle aamuisin.

Misorella

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti