Liikunnanharrastajan tunnustuksia

30. toukokuuta 2013

Olen koko ikäni pitänyt liikunnasta, mutta on ollut elämänvaiheita, kun kiinnostus on suuntautunut enemmän toisaalle. Lopulta kynnys liikkumaan lähtemiselle on kasvanut yllättävän suureksi ja tauko venynyt. Viimeisten kolmen vuoden aikana liikunta on palannut isona osana elämääni, tällä kertaa olen ajatellut toivottaa sen tervetulleeksi pysyvästi osaksi arkeani.

Iän karttuessa kehon hyvinvointi ja omien elämäntapojen valinnat näkyvät siinä säälimättömämmin kuin nuorempana. Näin kolmekymppisenä voin ylpeänä sanoa, että olen paremmassa kunnossa kuin parikymppisenä. Mielestäni se on tie, jolla on hyvä jatkaa matkaa. Liikunta ja itselleni mieleiset lajit ovat toimineet kunnon kohottamisen ohella myös henkisenä levähdyspaikkana hektisen arjen keskellä.

Toisaalta ne ovat olleet myös tapa haastaa itsensä voittamaan ennakkoluuloja omista kyvyistä ja taidoista. Liikunta vie helposti mennessään ja on ollut niitäkin aikoja, kun sanavarastooni saati toimintaani ei ole kuulunut treenivapaa päivä -termiä. Oman jaksamisen kannalta siitä ei ole kuitenkaan pidemmän päälle kuin hallaa.

Olen nykyään koonnut mieleisen paketin, jossa liikunnan osa-alueet tukevat ja täydentävät toisiaan. Tärkeä oppi on ollut keskittyä kuuntelemaan milloin keho tarvitsee vapaapäivän palauttelupäivien lisäksi, silloin elämää ei määrä se lukeeko kalenterissa jokin liikuntamuoto vai ei. Enkä tarkoita tällä laiskottelua vaan sitä, että joskus keho tarvitsee enemmän aikaan palautuakseen edellisestä treenistä.

Vaihtelen lajeja kausittain ja kokeilen mielelläni uusia liikuntamuotoja, silloin mielenkiinto pysyy yllä ja myös keho saa uusia haasteita. Itselleni tärkeiksi ovat muodostuneet mm. uiminen kokonaisvaltaisena ja rauhoittavana liikuntamuotona, Pilates palkitsevana omaan kehoon tutustumisen matkana ja salitreeni, joka vahvistaa kehoa.

Suurinta liikunnan riemua ovat olleet Zumba- ja Dance-tunnit, jotka kehkeytyvät helposti viikon parhaimmiksi tanssibileiksi. Mielestäni tärkeintä liikunnassa onkin juuri riemu, jokainen kokee sen omalla tavallaan omassa lajissaan. Uskon, että jokaiselle on olemassa jokin liikuntamuoto, josta tulee hyvä olo, jokainen ratkaisee itse tehon, jolla sitä haluaa harrastaa. Sellaisia lajeja, jotka eivät tunnut omalta, ei kannata harrastaa vain suorittamisen takia vaan etsiä rohkeasti vaihtoehtoja.

Uusia lajeja kokeillessa toiset lajit ovat saaneet jäädä (toistaiseksi) syrjään, sillä kaikkea ei voi tehdä samaan aikaan vaikka kuinka haluaisi, vastaan tulee oma kehon hyvinvointi ja aika. Suosikeista huolimatta, tänä keväänä olen löytänyt todellisen lajirakkauteni, jopa omaksikin yllätyksekseni, juoksusta. Kaksi kuukautta sitten en olisi uskonut, että minut nähtäisiin juoksemassa, ainakaan vapaaehtoisesti.

En myöskään suoraan sanoen uskonut pystyväni/jaksavani, muistissa oli menneiden vuosien tuskaiset henkihieverissä yritetyt juoksulenkit. Hyvän ystävän tarttuva juoksuinnostus ja eräs inspiroiva blogi rupesivat laskemaan kynnystä ajatukselle lähteä kokeilemaan lajia. Askelkin rullasi hyvän kunnon ja saliharjoittelun ansiosta yllättäväen kevyesti heti ensimmäiseltä lenkiltä lähtien.

Juoksussa kehittymisen vuoksi olen poiminut laajasta juoksuohjelmavalikoimasta omaan arkeeni sopivia kokonaisuuksia. Syyskuussa siintää tavoite, jonne on ilo treenata kesän ajan. Kiikarissa olisi nimittäin puolimaraton. Ellei mitään suurempia takaiskuja tule mutkiksi matkaan, katsotaan miten likan käy.

Oli sinun lajisi mikä tahansa, ihanaa treenikesää! 
Muista sinäkin välillä hengähtää ja palkita itsesi! :)

Misorella

Patikkaretkellä Nuuksion kansallispuistossa

24. toukokuuta 2013


Myönnettäköön, että en ole varsinkin nuorempana aina ollut niitä innokkaimpia metsäretkille lähtijöitä (lue ötökkäkammoinen neiteilijä), mutta huomattavaa kehitystä kohti innostunutta ja ympäristöään tutkivaa luontoretkeilijää on tapahtunut viime vuosien saatossa. Kokemus- ja ajatusmaailmassani on ihan vaivihkaa itänyt ja puhjennut silmuille ajatus, että luonnossa liikkuminen voi olla kivaa.

Suuntavaistoni on edelleen olematon, mutta porukalla liikkuessa joku löytää suunnistaa aina perille määränpäähän ja matkan mutkissa voi törmätä moniin mielenkiintoisiin kohteisiin. Intoani ruokkii varmasti paljolti se, että luonto tarjoaa mahtavia kuvauskohteita ja lumoutuneena sen tarjoamista ihmeistä harrastelijakuvanräpsijä löytää itsensä ihan puolivahingossa paikoista, joissa sotkee itsensä ja saattaa törmätä pariin ötökkäänkin. Ero entiseen on vain se, että kiukuttelun ja ahdistumisen tilalla on hyvä fiilis ja kokemisen riemu.

Älkää ymmärtäkö väärin, olen toki aina osannut arvostaa luonnon moninaisuutta ja nähnyt maisemissa satumaisia piirteitä, mutta ennen se on tapahtunut vain mielellään sopivan etäisyyden päästä enemmän kaupunkimaisissa olosuhteissa.

Satumaisuudella tarkoitan sitä, miten esimerkiksi jonkin metsäaukion voi nähdä sielunsa silmin satujen keijujen valtakuntana ihan vain sen takia, että luonto on rakentanut kyseiseen kohtaan sellaiset huomiota herättävän erilaiset silmää hivelevät ja mielikuvituksen lennon aktivoivat puitteet tunnelman, kasvuston ja puiden välistä siivilöityvien valonsäteiden osalta.

Ei minusta välttämättä koskaan tule pitkien reissujen erävaeltajaa, mutta olen varsin tyytyväinen siihen, että välillä pääsee tuulettumaan kaupungin melusta luonnon soundtrackin pariin. Näin tapahtuu kuitenkin valitettavan harvoin, joten olin intoa täynnä suunnatessani alkuviikosta kavereiden kanssa kohti Nuuksion kansallispuistoa.


Vuonna 1994 perustettu Metsähallituksen hoitama luonnoltaan rikas ja monimuotoinen 53 km² alue levittyy Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen laajuudelle. Nuuksio tarjoaa hyvät puitteet yhden tai muutaman päivän retkikohteeksi, sillä tarjolla on runsaasti merkittyjä retkeilyreittejä yhteensä noin 33 km, keittokatoksia ja telttailualueita.

Liikkua voi mm. patikoiden (reittejä pitkin tai suunnistaen niiden ulkopuolella), ratsastaen tai fillaroiden merkittyjä pyöräilyreittejä pitkin. Marjastaminen ja sienestäminen on sallittua koko alueella, puistossa saa rauhoitettuja vesiä lukuun ottamatta kalastaa jokamiehenoikeudella pilkkien ja onkien, lammissa voi uida ja alueella on mahdollista harrastaa myös mm. kalliokiipeilyä. Lisätietoa puistosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista löydät täältä.


Lähdimme liikenteeseen Espoon Haukkalammelta ja tutustuimme päivän ajan alueeseen osittain suunnistaen osittain seuraten keltaista Korpinkierrosta. Vaihteleva maasto, nousut, laskeutumiset, harppaukset ja reipas kävelytahti nostivat hien pintaan ja kunto koheni samalla ihan huomaamatta. Sää suosi meitä hellien auringolla.

Keli oli juuri sopiva, metsässä ei ollut liian kuuma eikä liian kylmä. Reippailu nosti myös huutavan nälän ja pieni eksyminen mutka matkassa tarjosi mahdollisuuden kaivaa eväät esiin. Nälkäiset retkeilijät saivat mahansa kunnolla täyteen kulkiessamme merkittyä reittiä pitkin kohti Holma-Saarijärven saarta, jossa valmistimme nuotiotulilla kesän ensimmäiset (ainakin omalta osaltani) grilliruoat.


Komeat luonnonmuodostelmat, mainio seura, Niilo-koiran kommellukset ja pienet luonnon ihmeet auringossa kiiltävistä seiteistä aina nahkiaisenpoikasten ihmettelemiseen tekivät reissusta palkitsevan ja toivat matkan varrella sopivia hengähdystaukoja. Poislähdön kynnyksellä käännyimme vielä autolta ympäri ja intouduimme kiertämään vaikeakulkuisen 2 km Nahkiaispolun, joka tutustuttaa kulkijansa luonnon ennallistamiseen.

Viimeiseen kierrokseen tiivistyivät loistavasti kaikki päivän elementit metsästä, pienistä lammista, virtaavasta vedestä, vaihtelevasta maastosta, lehtien havinasta, tuulen suhinasta, seurueen iloisesta naurusta (ja haukahduksista) ja auringonpaisteesta. Näissä tunnelmissa, mielikuvissa ja puhelimen kuvakirjastoon tallentuneiden hetkien seurassa on kiva jäädä odottamaan seuraavaa pientä suurta retkeä.

Misorella

Ihanat meikkiaakkoset - Lumene CC

19. toukokuuta 2013



Sain kivan mahdollisuuden tutustua Lumene CC Color Correcting meikkivoiteeseen päästyäni mukaan Lumenen ja AVA:n yhteistyössä kokoamaan testiryhmään. Tuotteisiin tutustuminen ja meikkikokeilut alkoivat, kun posti kuljetti luokseni kauniisti vaaleanpunaiseen pakatut CC-voiteen sävyt: Light (vaalealle iholle), Medium (keskivaalealle iholle) ja Deep (päivettyneelle iholle). Lumene mainostaa 6-in-1 CC-voidetta ohuena ja silti täydellisen peittävänä meikkivoiteena.

Suojakertoimella 20 varustettu uutuus toimii meikki- ja peitevoiteena, pohjustajana, heleyttäjänä ja lopputuloksen luvataan olevan pitkäkestoinen. Raikkauden tunnun kasvoille jättävän meikin luvataan levittyvän ihoa mukaillen tasoittaen samalla punaisuutta ja värisävyä.BB-voiteisiin ihastuneena olin innoissani päästessäni testaamaan aakkosperheen seuraavaa kasvattia CC-voidetta.

Vaikka ihopohjani on vaalea, light-sävyä kokeillessani näytin ehkä hieman kalpealta kyseisenä testipäivänä. Deep-sävy puolestaan oli turhan värikylläinen, tummempi-ihoislle tai heille, jotka ottavat kesällä aurinkoa, sävy toimii varmasti paremmin kuin hyvin. Medium-sävy sen sijaan oli minulle täydellinen, se suorastaan "hukkui" omaan ihoon tehden siitä samalla ihanan hehkuvan ja tasasävyisemmän.

Lumene CC meikkivoide levittyy vaivattomasti sormin (monesti meikkivoidetta on helpompi levittää meikkivoidesiveltimellä, mutta nyt en kokenut tarvitsevani sitä). Ihoni värisävy tasoittui huomattavasti, sanoisin että silmin nähden. Pahin punoitus, laajentuneet ihohuokoset ja pikku näpyt saavat kyytiä voiteelta.

Parasta meikkivoiteessa on kuitenkin se, että se antaa oman ihosävyn kuultaa meikin lävitse, jolloin iho on sädehtivä, huoliteltu ja lopputulos on mahdollisimman luonnollinen. Kesää kohti mentäessä korkea suojakerroin on loisto juttu ja toimii oivana parina kosteusvoiteen/aurinkovoiteen suojakertoimille.

Olen ollut käyttämääni kilpailevan meikkivalmistajan BB-voiteeseen tyytyväinen, mutta joutunut käyttämään sen kaverina reilusti peitevoidetta ja valokynää. CC-voide ei näitä kavereita välttämättä kaipaa! Mustille silmänalusille ja satunnaisille isoimmille näpyille olen tosin joutunut antamaan huutia pienellä peitevoiteen lisäyksellä, mutta muuten olen pärjännyt loistavasti CC-voiteen tarjoamalla peittävyydellä ja heleytyksellä. Alla olevasta kuvasta vasemmalta puolelta on nähtävissä karu totuus ihon värieroista ja oikealta puolelta voi verrata eroa, kun kasvoille on lisätty (pelkästään) CC-voidetta.

Jotkut meikkivoiteet saattavat kuivattaa ihoa, mutta CC-voide jättää ihon ihanan pehmeäksi ja jopa kosteutetun tuntuiseksi koko päiväksi. Myönnettäköön taas oma turhmaisuuteni, mutta saatan laittaa CC-voidetta aamulla juoksulenkillekin lähtiessäni, sillä näytän vähän huolitellummalta hikoilusta ja lennokkaista hiuksista huolimatta. Niinä päivinä, kun en ole urheillut, meikki on säilyinyt iltaan asti hyvänä, eikä sitä ole tarvinnut korjailla.

Hienointa CC:ssä on se, että meikin pystyy unohtamaan kokonaan päivän ajaksi. Toisaalta olen saanut itseni kiinni ihastelevani ohimennen peilistä sitä miten paljon terveemmältä ja säteilevämmältä ihoni näyttää. Olen ollut todella tyytyväinen Lumenen CC-voiteeseen, siitä tulee ehdottomasti tämän kesän vakiotuotteeni meikkipussiini. Uskaltaisinpa sanoa, että jos saisin valita vain yhden meikkituotteen mukaan reissuun, se olisi ehdottomasti tämä. Pienellä vaivannäöllä, mutta monipuolisella tuotteella saa loihdittua kasvot kauniimmiksi hetkessä.

Suositukseni kiteytyy ajatukseen tuotteesta, josta löytyy samasta paketista ihon värisävyn tasoitus, heleytys ja suojakerroin. Täydellinen trio! Uusi ystäväni CC saa minut tuntemaan oloni säteileväksi, huolitelluksi ja olen ihastunut helppoon ja nopeaan meikkipohjan tekoon. Luonnollinen hehku iholla kelpaa liikkua niin juoksutossut, balleriinat kuin korkkarit jalassa.

Misorella

Antaa auringon paistaa - Sensitive Advanced SPF 50+

16. toukokuuta 2013



Nyt on sen aika! Nimittäin oikea hetki tarkistaa, että aurinkosuojatilanteesi on kunnossa. Joka vuosi uuden kesäsesonkiajan korvilla markkinoille ilmestyy uutuuksia, joita markkinoidaan eriasteisten suojakerrointen, tuotteiden koostumusten, ihotuntuman ja annostelutapojen muodossa. Kuluttajalla on varaa mistä valita. Ilahduttavaa minusta on se, että korkeampien suojakertoimien valikoima laajenee vuosi vuodelta.

Oma ihoni on vaalea ja mitä enemmän tulee ikää sitä enemmän kasvaa halu suojella nahkapalttootaan. Nim. liian monta kertaa puolivahingossa itsensä polttanut ja varsinkin nuorempana tarkoituksella itseään auringossa liikaa grillannut.

Kesän alussa ihoni reagoi vaatteiden vähetessä auringon UV-säteisiin ja saan helposti aurinkoihottumaa (sanotaan myös valoihottumaksi). Iholle nousee auringossa kutisevia näppylöitä. Tilanne rauhoittuu yleensä viikon kahden sisällä, alttiusherkkyys vaihtelee myös vuosittain. Oiva apu hyvän aurinkotuotteen lisäksi ovat ilmavat ja suojaavat vaatteet ja ihon totuttaminen asteittain aurinkoon.

Tänä keväänä olen varautunut vastaiskuun Garnier Ambre Solaire Sensitive Advanced SPF 50+ -aurinkosuojalla, joka sopii erityisesti vaalealle ja herkälle iholle. Tuote sisältää vahvistetun suojan pitkiä UVA-säteitä sekä UVA- ja UVB-säteitä vastaan. Samaa tuotetta voi käyttää sekä kasvoille että vartalolle.




Koostumus (nähtävissä yllä olevasta kuvasta) on erittäin kevyt (mutta ei ärsyttävästi valuva), helposti levittyvä ja todella nopeasti imeytyvä. Iholle ei jää lainkaan tahmaista tunnetta vaan se tuntuu ihanan pehmeältä. Voiteessa on hyvin neutraali tuoksu, tuote on hajusteeton ja ei sisällä parabeeneja ja väriaineita. Hypoallergeeninen koostumus on dermatologisesti testattu.

Olen varsin tyytyväinen löytööni! Aurinkosuoja toimii mainiosti myös juoksulenkeillä, joilla hiki virtaa. Nyt ei tarvitse muuta kuin sovittaa arkirutiineihin aurinkovoiteen levitys. Jostain syystä monesti meinaa tulla niin kiire ulos lähtiessä, että sitä hoitaa muita muka tarpeellisempia juttuja ja ihon suojaus jää listan loppupäähän.

Tämän tiedostaen ja niistä surullisen kuuluisista puolivahingossa itsensä polttamisesta oppineena asetan aurinkotuotteen levityksen listan kärkipäähän. Sitten ei muuta kuin arskat päähän ja menoksi! :)

Misorella

Sportamore - laaja valikoima urheilumerkkituotteita edullisesti

14. toukokuuta 2013


Löysin eilen Sportamore-nettiurheilukaupan, jossa voi tehdä edullisia merkkivaatelöytöjä. Toiseksi paras asia laajan tuote- ja lajivalikoiman lisäksi on se, että tuotteita voi tilata 30 päivän avokaupalla ilman toimitus- ja palautuskuluja. Vinkkinä Sportamoressa on juuri nyt kevätvaatteiden ale - 20%.

Tuotteita on helppo etsiä eri tavoin, sillä tuotteet on jaoteltu otsikoiden urheilulajit, urheiluvarusteet, vaatteet, kengät ja tuotemerkit alle. Kustakin valikosta voi etsiä edelleen tuotteita lajikohtaisesti, mikä on mielestäni todella helppoa, toimivaa ja kätevää. Jopa niin kätevää, että minun matkaani tarttuivat nämä (vihdoin sain sitä pinkkiä treenikenkiin!!!).

Misorella

Kesän tuntua, lapsuusmuistoja ja kissantassuja

13. toukokuuta 2013



Sunnuntaina nautittiin kesäisen suloisesta lämmöstä ja auringonpaisteesta. Tuntui mukavalta, kun ulkona tarkeni paremmin kuin hyvin ilman takkia. Väittäisin, että ilmassa tuoksui kesäpäivä, tiedättehän sen ihanan yhdistelmän lämpöä, tuulen raikkautta ja luontoa. Paremmin en sitä osaa kuvailla, tavoittaa sanoiksi tuoksua, joka on lisäksi muistoja täynnä.

Jotain kuitenkin kertoo se, että mielikuvieni jälkituoksussa kaikui hentona kuiskauksena sana VAPAUS. Ajatus kiteytyy tapahtumarikkaisiin päiviin, jotka venyvät huomaamatta valoisiin öihin, ulkotilojen haltuunottoon kakkoskodiksi ja aikatauluttomaan kesälomaan, johon silti sisältyy monta kihelmöivää odotuksen hetkeä ja täyttyneitä unelmia.

Toisaalta mielikuva karkaa tuulessa hulmuaviin hiuksiin, kun ajat aikuisena ystäväsi kanssa kilpaa fillarilla tai heittelet pikkukiviä järveen ja sisäinen pikkulapsesi hihkuu vaaleanpunainen hattara kädessä ja nauraa suu korvissa niin, että ylhäältä puuttuvan etuhampaan rako vilkkuu. Se on riemuissaan, sillä häntä ei ole unohdettu, on taas seikkailun aika.




Olen täysin myyty uudelle huivilleni ja hopeisille paljettiballeriinoille, jotka kimaltelevat kilpaa valonsäteiden kanssa. Liivin alareunasta kurkistelee veikeästi yksi kissaeläin, mutta tarinan varsinainen sankari saapui näyttämölle vasta hieman myöhemmin (tarkkasilmäiset saattavat kiinnittää huomiota yllä olevan kuvan oikeaan ylänurkkaan).

Naapurin kissahan se saapui tervehdyskäynnille keskelle kuvaustuokiota. Juttelin sille kissaa ja totesimme yhdessä kuinka ihanaa on, kun kukkaset heräävät yksi toisensa jälkeen eloon pitkän talven jälkeen. Kädessäni olleesta kesän ensimmäisestä Belliksestä tuli mieleen varhaisvuosien lapsuusmuisto, jossa kaivoin yhdessä äidin kanssa kyseisiä kukkia kuokalla maasta ja istutimme niitä taimilaatikoihin kummitädille annettavaksi.

Muistan olleeni niin tohkeissani hienosta lahjasta. Jotkut pitävät helposti leviäviä Belliksiä varsinaisena riesana pihapiirissä, mutta kummini oli iloinen saamastaan lahjasta ja todella istutti ne omaan pihaansa. Samassa rinteessä missä pieni hortonomi touhuili monen monta kesää sitten, olimme taas äidin kanssa toteuttamassa yhteistä projektia. Tällä kertaa otettiin kuitenkin valokuvia puutarhahommien sijasta.



 Huivi Zara
Balleriinat H&M
T-paita, farkut ja farkkuliivi second hand

Misorella

Smoky eyes - salaisena aseena Soft Kahl -kajalkynät

12. toukokuuta 2013



Huhtikuussa testailin miten valkoinen silmänrajaus alaluomen vesirajaan tuo valoisuutta kasvoille (klik), samalla ihastuin Rimmelin Soft Kahl -kajalkyniin. Huomasin silloin, että Rimmel lupaa smoky eyes -silmämeikin teon olevan helppoa niillä. Myönnetään olin jälleen kerran mainoksen uhri (toki hyvällä käyttökokemuksella oli suuri painoarvo) ja ostin sävyt Jet black ja Jungle green meikkileikkejä varten. Tosin eivätpä nämä ole hinnalla pilattuja ja hintalaatusuhde on mitä mainioin.

Kerrataanpa Smoky eyes-meikin salat ennen kuin ryhdytään tositoimiin:

1. Tee hyvä meikkipohja, peitä tummat silmänaluset ja pohjusta luomet esim. peitevärillä.
2. Levitä koko yläluomelle vaaleaa luomiväriä.
3. Väritä yläluomen liikkuva osa (muista olla tarkka ripsien tyvikohdissa).
4. Levitä väriä niin ylös, että se näkyy hieman luomivaon yläpuolella, kun katsot suoraan eteenpäin peiliin.
5. Väritä/rajaa myös alaluomi ripsien tyvestä. Tummin ja levein kohta tehdään alaluomen ulkonurkkaan ja vastaavasti rajaus häivytetään ja ohennetaan sisänurkkaa kohden.
6. Häivytä lopuksi meikin rajat utuisiksi.
7. Rajaa halutessasi silmät, se tuo lisää intensiivisyyttä katseeseen.
8. Lisää ripsiväri ja viimeistele meikki haluamallasi tavalla.

Käytin kasvoihin ja samalla pohjustukseen Lumenen CC-voidetta, poskille sipaisin L'Oréalin Glam Bronze (Blondes) -aurinkopuuteria ja yläluomelle levitin Ginatricotin Baby pink -sävyistä luomiväriä. Tummille silmänalusille näytin (lue yritin näyttää) L'Oréalin silmänalusille tarkoitettua BB-peiteväriä.

Päädyin käyttämään meikissä Jungle green -sävyä, sillä ajattelin sen soveltuvan tummempia värejä paremmin kesäjuhlakäyttöön. Levitys oli helppoa ja kiinnitin heti huomiota siihen ihanuuteen, että meikki ei varise poskille tai oikeastaan siihen, että luomivärillä meikatessa näin olisi todennäköisesti tapahtunut. Väri liukui luomelle pehmeästi ja samaa kohtaa ei tarvinnut välttämättä värittää useampaan kertaan. Häivytin kynien piirtojälkiä alaluomella ja luomivaon yläpuolella käyttäen apuvälineenä vanupuikkoa.




Meikkaan nykyään näin näyttävästi todella harvoin, joten sen kerran, kun leikkiin on lähdetty lisäsin meikkiin vielä mustat rajaukset sekä ylä- että alaluomelle Jet Black -sävyllä. Viimeistelyyn ripsari ja väritön huulikiilto ja valmista on. Sanoisinpa, että näitä silmiä pitää ehdottomasti päästä ulkoiluttamaan mahdollisimman pian. :D Mainittakoon, että meikki pysyi siistinä ja paikoillaan koko illan, joten kynät tekevät todella sen minkä lupaavat.

Misorella

Karkkihuulilakka ja kesä mielessä

9. toukokuuta 2013



Ostin huhtikuun alussa testiin Rimmelin ihanan sähäkän kirkkaanpunaisen Apocalips-huulilakan ja totesin tyytyväisenä, että kesäksi voisin hankkia Big Bangille sävykaverin. Pinkistä inspiroituneena maalaan kesähuulet räväkällä Nova karkkisävyllä. Muistan ajatelleeni vielä muutama vuosi sitten, että minun huulillani ei pinkkiä nähdä, no kerrankos sitä (taas) mielensä muuttaa. ;)

Hymyn korviin nostattava auringonpaiste ja lisääntynyt lämpö saavat omalta osaltaan aikaan kesäfiiliksen, mutta tämä huulilakka luo vahvoja mielikuvia kesäfestareista, piknikeistä, mansikoista ja terasseista. Leikkisä pinkki innoitti hulluttelemaan todistusaineistokuvia ottaessa, tätä menoa kesästä tulee ihan mahdoton. Antaa siis auringon lämmittää, suunnitellaan kesää, nautitaan keväästä, valoisuudesta ja päivä päivältä lähempänä olevasta Suomen suvesta.

Misorella

Helsinkipäivä - shoppailua serkun kanssa

8. toukokuuta 2013



Suuntasin aurinkoisena tiistaiaamuna Helsinkiin erääseen tapaamiseen. Iltapäivällä seuraani liittyi ihana serkkuni, jonka kanssa nautimme Espiritin muoti-illasta, hyvästä ruoasta, hauskojen kesäsuunnitelmien teosta ja tietysti hyvästä seurasta! Jotain löytöjäkin tarttui mukaan, kuten Bik Bokin varsin kesäinen! musta (huoh, olen toivoton) toppi. Niin kuin sanotaan, kuvat kertovat enemmän kuin sanat, pitemmittä puheitta shoppailupäivä Helsingissä kuvin ja (no ehkä pienin sanoinkin, en vaan malttanut olla lisäämättä).


Tyttöjen ilta: hohtokeilailua, hyvää ruokaa ja loisto seuraa

4. toukokuuta 2013


Ilontäyteinen iltamme alkoi Lahden Hohtokeilahallilta sopivan keilapallon metsästyksellä. Ratavuoro piti sisällään riemua, onnistumisia, taktikointia (ainakin teoriassa), kilpailuhenkeä, hihkumista, mokailuja, uusien keilapallojen testailua, onnenkantamoisia, tuuletuksia, naurua ja ennen kaikkea varsin tyylikkäitä ja omintakeisia heittosuorituksia.

Tunti kului radalla tyttöjen illan merkeissä siivillä ja pääsimme vasta kunnolla vauhtiin, kun piti jo lopettaa. Totesimme myös, että kolmesta kolmikymppisestä voi todistetusti lähteä enemmän meteliä ja häröilyä, kuin laumasta nuorempia kanssakeilaajia. :)


Keilahalli-intoilun jälkeen suuntasimme kreikkalaiseen Asklipios-ravintolaan, jossa meitä odottivat ISOT ruoka-annokset, makuelämykset ja tunnelmalliset puitteet, jotka toivat elävästi mieleen auringon, valkeat hiekkarannat, turkoosin meren ja valkoisiksi kalkitut rakennukset.

Maistuvien alkupalojen ja pääruoan jälkeen illan kruunasi jätskijälkkäri, jonka jouduimme jakamaan ollessamme jo valmiiksi hyvin kylläisiä. Olen vakaasti siinä uskossa, että vaikka olisi kuinka täynnä, jälkkäri menee ihan eri mahaan kuin ruoka ja niin taisivat olla seuralaisenikin. Asklipios-ravintola on tutustumisen arvoinen, mikäli kreikkalainen maistuu sinulle!

Misorella

Hyvästit värikkäille mielikuville - mustat treenikengät

3. toukokuuta 2013



Huhtikuun puolella mietin uusien treenikenkien hankkimista ja ajatuksesta inspiroituneena tein treenivaate/kenkäkollaaseja Stadiumin tarjonnasta. Halusin ehdottomasti värikkäät, kivannäköiset treenikengät, jotka soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta sekä salille että tanssitunneille.

Useampi käyttötarkoitus tuo kieltämättä haasteita yhdelle kenkäparille varsinkin, jos haluaa oikeasti saada kaiken irti treenistä. Niinhän siinä nyt kuitenkin kävi, että tein juuri niin kuin en ollut ajatellut tekeväni. Eksyin alkuperäisestä ajatuksesta käydessäni Intersportin alennusmyynnissä.

Ammattitaitoinen myyjä kuunteli toiveitani ja esitteli mustat Niken Zoom Dance Treinerit. Tuskastelin mielessäni, kun mielikuvat pinkeistä ja keltaisen sävyisistä treeniunelmista uhkasivat kariutua myyntipuheen taklaamana. Suostuin kuitenkin kokeilemaan kenkiä ja jalkatuntuma oli loistava.




Ajattelin vain miten kevyt kengillä olisi tanssia ja miten hyvän tuntuman niillä saa lattiasta. Toivuttuani ajatuksesta etteivät alkuperäiset kenkäunelmani täyttyisikään tällä erää, pystyin keskittymään tosiaisoihin ja valitsisin ulkonäön sijasta käyttömukavuuden. Kengät tuntuivat niin hyviltä, että ne olisivat lähteneet mukaan normaalihintaisenakin (90 €), mutta nyt lunastin ne tyytyväisenä uuteen kotiin hintaan 49,90 €.

Sisäänajoin kengät tänään ensimmäistä kertaa Zumba-tunnilla ja suorastaan ihmettelin, miten olen pärjännyt vanhoilla kengilläni. Sinimustat tanssikaverini sopivat erinomaisesti vauhdikkaaseen menoon ja Zumbassa kovassa työssä olevat päkiät suorastaan nauttivat liukuvista askeleista ja lattiatuntumasta.

Kengät olivat ihanan kevyet jalassa, mutta silti tukivat oikeista kohdista. Ei tässä nyt loppujen lopuksi niin huonosti käynytkään ja kenties treenikengät saavat joskus myöhemmin rinnalleen hieman värikkäämmät seuralaiset ihan vaikka vain salikäyttöön! ;)

Misorella

Vaaleanpunaista pastelliväriä - hiuksissa

1. toukokuuta 2013



Mielessäni ovat kummitelleet toistuvasti helmikuisen hiusvärimallireissun jälkeen eräällä mallilla näkemäni hempeän vaaleat värisävyt. Istuessani maanantaina kampaajani tuoliin heitin ilmoille ajatuksen pastellisen vaaleanpunaisista hiuksista. Kampaajanikin innostuessa ja idean eläessä hyvästelin hymyillen päälaella vilkuttavan ison rotan lisäksi myös vaaleat kutrit.

Ensimmäiseksi todettakoon, että kyllä ihminen näyttää aina niin kauniilta hiusväri päässään, mutta havainnollistetaan silti kuvien avulla mitä hiustaikoja sitä oikein tehtiinkään:

1. Ensin tyven rotalle annettiin kyytiä Igoran Vario Blond Plus (3% hapete) värinpoiston avulla.
2. Pesun ja kuivauksen jälkeen hymyilyttää peilistä vastaan katsova vaalea ilmestys.
3. Kuiviin hiuksiin levitettiin Igora Royalin vaaleanpunainen pastellisävy 9.5.-18 (3 % hapete).

Kampaajani kertoi, että hiuksiini laitettu sävy on yksi uusista pastellisävytulokkaista Igora Royalin tuoteperheessä. Sävykarttaan voi tutustua kokonaisuudessaan Schwarzkopfin suvuilla täältä.

Mielestäni hyvä kampaaja on sellainen, jonka innostavien ja luovien ideoiden vietäväksi uskaltaa heittäytyä luottavaisin mielin kerta toisensa jälkeen, joka osaa korostaa asiakkaansa parhaita puolia, jonka työn jälki on ammattitaitoista ja jonka kanssa on luontevaa ja mukava vaihtaa kuulumisia. Olen istunut oman kampaajani tuoliin jo vuosien ajan juuri näistä syistä. :)


Vaaleanpunaisesta päiväunesta lähtenyt ajatus saavutti lopputuloksen, josta tuli todella mieleinen ja kiva. Väri tuntui heti omalta ja mätsäsi leikkisään luonteeseeni. Parasta värissä on, että se elää ja loistaa eri valoissa tuoden esille aina jonkin uuden kauniin vivahteen. Eron näkee hyvin sekä kampaamossa että ulkona auringonpaisteessa otetuista valokuvista. Hiukset ovat saaneet katseet kääntymään kadulla, kehuja on tullut kaupungilla ihan tuntemattomilta vastaantulijoilta.

Sanotaan, että blondit pääsevät taivaaseen, mutta punapäät minne vaan. Olisikohan tämä väri nyt balanssinen välimuoto noiden kahden väliltä. Nim. vaalean ja punaisen aalloilla surffannut hiustenvärjääjä. Toisaalta voisin vaatimattomasti todeta uudesta hiusväristäni: Rose - vain mielikuvitus ja maailmankaikkeus rajana. :D

Misorella